Blogi/Oppaat
Työaika ja ylityö: työnantajan opas
Kahdeksan tuntia päivässä, 40 viikossa, enintään 48 tuntia ylitöineen neljän kuukauden keskiarvona — ja suostumus ylityöhön joka kerta erikseen. Säännöt, kirjanpito ja mihin vanha ylityökatto katosi.
Kahdeksan tuntia päivässä, 40 viikossa — ja jokainen tunti sen päälle vaatii suostumuksen, joka pyydetään joka kerta erikseen. Työaika koskee jokaista palkkaamaasi ensimmäisestä päivästä, ja se on alue jolla rikkomus on suoraan rangaistava.
Säännöt tulevat työaikalaista 872/2019, joka on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Kyse ei ollut siistimisestä: se poisti erillisen ylityökaton, kirjasi joustotyöajan ja työaikapankin lakiin ja täsmensi liukuvan työajan saldorajat.
- Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ja rajat ovat itsenäisiä (5 § 1 mom.).
- Ylityöhön tarvitaan työntekijän suostumus joka kerta erikseen; yleinen sopimusehto ei riitä (17 § 1 mom.).
- Kokonaistyöaika — säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö yhteenlaskettuna — saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana (18 § 1 mom.).
- Vuorokautisen ylityön kaksi ensimmäistä tuntia maksetaan +50 %:lla, seuraavat tunnit +100 %:lla, ja sunnuntaityöstä maksetaan lisäksi oma +100 %:n korotus ylityökorvauksen päälle (20 §).
- Työntekijälle kuuluu vähintään 11 tunnin lepo vuorojen välissä ja 35 tunnin lepo kerran viikossa, eikä kummastakaan voi sopia työntekijän vahingoksi.
- Säilytä työaikakirjanpito vähintään kaksi vuotta kuluvan kalenterivuoden päättymisen jälkeen (40 §).
Mikä on säännöllistä työaikaa?
Kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa (5 § 1 mom.). Rajat ovat itsenäisiä, joten yhdeksän tunnin päivä ei ole säännöllistä työaikaa edes 38 tunnin viikolla.
Kolme reittiä sallii keskimääräistämisen, ja niissä on eri vuorokautiset katot:
| Reitti | Vuorokautinen katto | Viikkokeskiarvo | Jakso | Vaatii |
|---|---|---|---|---|
| Lain oma keskimääräistäminen (5 § 2 mom.) | 8 h | 40 h | enintään 52 viikkoa | ei mitään |
| Sopimus työntekijän kanssa (11 §) | 10 h | 40 h, enintään 48 h/viikko | enintään 4 kuukautta | kirjallinen, jos toistaiseksi tai ≥ 2 viikkoa |
| Valtakunnallinen työehtosopimus (34 §) | sovitun mukaan | 40 h | enintään 52 viikkoa | sitova sopimus |
Ensimmäinen yllättää: vuosi joustaa, päivä ei. Vain 11 §:n sopimus tuo 10 tunnin päivän, ja hintana on lyhyempi tasoittumisjakso.
Jos keskimääräistät etkä käytä liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa, sinun on lisäksi laadittava etukäteen työajan tasoittumissuunnitelma, josta ilmenee säännöllinen työaika viikoittain (29 §). Se on työvuoroluettelosta erillinen asiakirja, ja pienemmissä yrityksissä juuri se jää tekemättä.
Jaksotyössä on omat kattonsa (7 §):
| Jakso | Säännöllinen työaika | Katto yhdessä jaksossa | Peräkkäisissä jaksoissa |
|---|---|---|---|
| Kolme viikkoa | 120 h | 128 h | 240 h kahdessa |
| Kaksi viikkoa | 80 h | 88 h | 240 h kolmessa |
Seuraavaksi: tarkista, mitä keskimääräistämisreittiä sopimuksesi tosiasiassa käyttävät, ja varmista että tasoittumissuunnitelma on kirjallinen eikä vain oletettu.
Lisätyö vai ylityö?
Ylityö on työtä lakisääteisten 8/40-rajojen yli; lisätyö on työtä sovittua lyhyempää viikkoa pidemmältä mutta rajojen sisällä. Ero on rahaa — ylityöstä maksetaan lakisääteinen korotus, lisätyöstä ei — ja se menee jatkuvasti sekaisin.
Molemmat edellyttävät työnantajan aloitetta (16 §). Jos liukuvaa työaikaa tekevä päättää itse venyttää päivää, se ei ole ylityötä eikä korotusta tarvitse maksaa.
Yleistyöajassa (16 § 2 mom.):
- Vuorokautinen ylityö on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa
- Viikoittainen ylityö on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä
- Lisätyö on, kun on sovittu alle 40 tunnin viikosta, työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ joka ei ole ylityötä
Suostumus on se kohta, jossa työnantajat jäävät kiinni. Ylityösuostumus on pyydettävä erikseen joka kerta (17 § 1 mom.). Yleinen ehto työsopimuksessa ei riitä. Lyhyehköä määräaikaa koskeva suostumus on mahdollinen vain, jos työtä ei aidosti voi järjestää toisin.
Lisätyö on väljempi mutta ei ilmainen: siitä voi sopia kerran sopimuksessa, mutta työntekijä voi silti kieltäytyä perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä (17 § 2 mom.). Vaihtelevan työajan sopimuksessa suostumus tarvitaan joka kerta (17 § 3 mom.). Aloitus- ja lopetustyö on pysyvä poikkeus, katto viisi tuntia viikossa (17 § 5 mom.).
Seuraavaksi: tarkista, miten ylityösuostumus tosiasiassa kerätään yrityksessäsi. Jos vastaus on “se on sopimuksessa”, se ei ole suostumus.
Mitä on maksettava?
Alla oleva taulukko kertoo, mitä maksat lisätyöstä, ylityöstä ja sunnuntaityöstä (20 §).
| Työn laji | Lakisääteinen korvaus |
|---|---|
| Lisätyö | Sovitulta työajalta maksettava palkka, ei korotusta |
| Vuorokautinen ylityö, 2 ensimmäistä tuntia | +50 % |
| Vuorokautinen ylityö, siitä eteenpäin | +100 % |
| Viikoittainen ylityö | +50 % |
| Jaksotyö, 12 ensimmäistä tuntia (2 vko) tai 18 (3 vko) | +50 % |
| Jaksotyö, sen jälkeiset tunnit | +100 % |
| Sunnuntaityö | +100 %, ja lisäksi ylityökorvaus jos kyse on myös ylityöstä |
Sunnuntaina tehty ylityö on klassinen palkkavirhe. Nämä eivät ole vaihtoehtoja — molemmat maksetaan.
Rahan voi myös vaihtaa vapaaksi sopimalla, samoilla prosenteilla (21 §):
| Tehty ylityö | Vapaana | Annettava |
|---|---|---|
| 2 h, +50 % | 3 h | kuuden kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita |
Tuntipalkka on sopimuspalkka jaettuna säännöllisen työajan tunneilla (23 §). Ylityön voi sisällyttää kiinteään kuukausikorvaukseen vain kahdessa tilanteessa (38 §): henkilön päätehtävä on johtaa ja valvoa muiden työtä, tai hänellä on 13 §:n joustotyösopimus. Sovi kirjallisesti ja merkitse arvioitu kuukausimäärä kirjanpitoon.
Seuraavaksi: tarkista, onko kiinteällä kuukausikorvauksella olevista sovittu kirjallisesti ja onko arvioitu kuukausimäärä kirjattu.
Mihin ylityökatto katosi?
Keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana, kaikki mukaan luettuna (18 § 1 mom.). Jos seuraat yhä erillistä vuosittaista ylityökiintiötä, käytät kumottua lakia.
Vanhassa laissa 605/1996 ylityölle oli erillinen katto, mutta katto poistui vuoden 2019 uudistuksessa (laki 872/2019); siirtymäsäännös salli sen vain 31.12.2020 asti. Kolme seurausta:
- Se laskee kokonaistunnit, ei ylityötunteja. Säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö lasketaan yhteen (tyosuojelu.fi).
- Siitä ei voi sopia toisin. Säännös on pakottava.
- Vain tasoittumisjakso liikkuu. Valtakunnallinen sopimus voi venyttää neljä kuukautta kuuteen tai kahteentoista (34 § 1 mom. 9 kohta). 48 tunnin keskiarvo ei liiku koskaan.
Kuljettajilla on lisäksi ehdoton 60 tunnin raja kalenteriviikossa. Hätätyö on ainoa kapea poikkeus (19 §): ennalta arvaamaton keskeytys, vain välttämättömässä laajuudessa, enintään kaksi viikkoa — minkä jälkeen työaika tasataan takaisin 18 §:n rajoihin, annetaan korvaava lepoaika ja tehdään kirjallinen ilmoitus viranomaiselle.
Seuraavaksi: etsi päivä, jolloin nykyinen neljän kuukauden tasoittumisjaksosi päättyy, ja merkitse se kalenteriin. Silloin 48 tunnin keskiarvo testataan.
Mitä ovat liukuva työaika, joustotyöaika ja työaikapankki?
Liukuva työaika vaatii sopimukseen neljä asiaa: kiinteän työajan, vuorokautisen liukuman ja liukuma-ajan sijoittumisen, lepoaikojen sijoittamisen sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymän. Saldot rajoittuvat +60 / −20 tuntiin kunkin neljän kuukauden seurantajakson lopussa, ja liukuma-aika saa olla enintään neljä tuntia (12 §). Näistä rajoista ei voi sopia työntekijän kanssa — vain valtakunnallinen työehtosopimus voi muuttaa niitä.
Joustotyöaika ei ole sama asia. Se edellyttää, että vähintään puolet työajasta on aikaa jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä päättää itsenäisesti (13 §). Kirjallisen sopimuksen on katettava päivät joille työaika voi sijoittua, viikkolevon sijoittuminen, mahdollinen kiinteä työaika — jota ei saa sijoittaa klo 23–06 väliin — ja sopimuksen päättymisen jälkeen sovellettava työaika.
Työaikapankki varastoi ylityötä, liukumasaldoa ja ajaksi muutettuja rahaetuja, kattona 180 tuntia vuodessa ja yhteensä kuuden kuukauden työaika (14 §). Käyttöönotosta sovitaan kirjallisesti luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai henkilöstöryhmän kanssa — ei yksittäisen työntekijän kanssa. Säännöllisen työajan palkkaa, kustannusten korvauksia eikä jo erääntyneitä rahaetuja saa siirtää. Vapaata on pidettävä vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa, tai viidesosa kertymästä jos säästössä on yli kymmenen viikkoa.
Seuraavaksi: tarkista, että liukuva- ja työaikapankkisopimuksesi sisältävät kaikki vaaditut kohdat, ja että nykyiset saldot pysyvät katon sisällä.
Mitä kirjanpitoon ja työvuoroluetteloon kuuluu?
Sinun on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä maksetut korvaukset työntekijäkohtaisesti (32 § 1 mom.). Kokonaislukumäärää ei voi käyttää eikä palkkatasopoikkeusta ole. Kirjanpidosta on käytävä ilmi joko:
- säännöllisen työajan tunnit sekä lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit korvauksineen, tai
- kaikki tehdyt työtunnit sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit korotusosineen
Työvuoroluettelo on erillinen. Jokaiselle työpaikalle on laadittava luettelo, josta ilmenevät säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat sekä tauot, vähintään viikon ajalle, ja annettava kirjallisesti viikkoa ennen jakson alkua (30 §). Sen jälkeen muutos vaatii suostumuksen tai painavan työn järjestelyyn liittyvän syyn.
Säilytä kirjanpito kanneajan päättymiseen asti (40 §) — käytännössä vähintään kaksi vuotta kuluvan kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Työntekijä voi pyytää kirjallisen selvityksen omista merkinnöistään; viranomainen ja luottamusmies voivat pyytää jäljennökset kirjanpidosta, tasoittumissuunnitelmasta ja työvuoroluettelosta.
Yksi aito helpotus: joustotyöajassa työntekijä toimittaa itse tuntinsa kultakin palkanmaksukaudelta, ja sinä kirjaat vain sen (32 § 2 mom.).
Seuraavaksi: tarkista, että kirjanpitosi kattaa tunnit ja korvaukset jokaiselta työntekijältä, työvuoroluettelo mukaan lukien — ei vain joustotyöajassa olevilta.
Mitkä lepoajat on annettava?
Lepoaikoja on viisi lajia, eikä yhdestäkään voi sopia työntekijän vahingoksi — mikä tekee niistä luotettavan havaintojen lähteen tarkastuksessa. Alla oleva taulukko kertoo kunkin vähimmäismäärän ja sen ehdot.
| Lepoaika | Vähimmäismäärä | Ehdot |
|---|---|---|
| Ruokatauko | 1 tunti (½ tuntia, jos sovitaan) | Yli kuuden tunnin yhdenjaksoisen työajan jälkeen, kun työpaikalla olo ei ole välttämätöntä; oikeus poistua; ei päivän alkuun tai loppuun. Yli 10 tunnin työajalla lisäksi enintään ½ tunnin tauko kahdeksan tunnin jälkeen. |
| Vuorokausilepo | 11 tuntia | Kunkin vuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Lyhennettävissä yhdeksään jaksotyössä tai seitsemään liukuvassa tai joustotyöajassa työntekijän omasta aloitteesta. |
| Korvaava lepoaika | Annetaan takaisin kokonaan | Seuraavan vuorokausilevon yhteydessä, viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, yhdenjaksoisena — ei koskaan varallaoloaikana. |
| Viikkolepo | 35 tuntia | Kerran seitsemässä päivässä, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä. Voidaan järjestää keskimäärin 14 vuorokaudessa, kunhan kunakin seitsemän päivän jaksona annetaan vähintään 24 tuntia. |
| Viikkolepoaikana tehty työ | Korvataan kolmen kuukauden kuluessa | Lyhentämällä säännöllistä työaikaa; rahakorvaus vain suostumuksella. |
Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena (3 § 2 mom.) — joskin työturvallisuuslaki koskee silti liiallisen kuormituksen ehkäisyä.
Seuraavaksi: tarkista työvuoroluettelosta, jääkö kenenkään vuorokausi- tai viikkolepo alle näiden vähimmäismäärien, ennen kuin siitä tulee palkkasaatava.
Mitä virheestä seuraa?
Sakko, ja kirjanpidon osalta rikos. Enimmäistyöajan, hätätyön, vähimmäislepoaikojen tai työvuoroluettelovelvoitteen rikkominen tahallaan tai huolimattomuudesta johtaa sakkoon työaikarikkomuksesta (44 §).
Kirjanpitoa kohdellaan ankarammin: sen väärentäminen tai pitämättä jättäminen rangaistaan työaikasuojelurikoksena rikoslain 47 luvun 2 §:n nojalla. Sama koskee rikkomusta, joka tehdään viranomaisen kehotuksen tai määräyksen jälkeen.
Näistä eduista ei voi sopia toisin: sopimus, joka heikentää työntekijän asemaa, on mitätön ellei laki itse salli poikkeusta — säännökset ovat pakottavia työntekijän eduksi (33 §).
Seuraavaksi: tarkista, miten yrityksesi käsittelee havaitun työaikarikkomuksen palkanlaskennassa ja kuka hyväksyy korjauksen.
Missä pienemmät työnantajat erehtyvät?
- Oletus, että ylityöhön voi määrätä yksipuolisesti. Suostumus tarvitaan joka kerta; sopimusehto ei riitä.
- Lisätyön ja ylityön sekoittaminen. 37,5 tunnin viikolla tunnit 37,5–40 ovat lisätyötä, normaalilla palkalla.
- Vanhan 138 h / 250 h ylityökaton käyttö. Poistui 2020.
- Kirjanpidon puuttuminen kuukausipalkkaisilta. 32 § ei tunne palkkaustapaan perustuvaa poikkeusta.
- Liukumarajoista sopiminen kahden kesken. Vain valtakunnallinen työehtosopimus voi muuttaa niitä.
- Esihenkilön rajaaminen ulos nimikkeen perusteella. 2 § vaatii kaikki kolme ehtoa ja luetellun tehtävätyypin. Työvuorolistaa noudattava tiiminvetäjä on täysin lain piirissä.
- Oletus, että sunnuntaikorotus korvaa ylityökorvauksen. Molemmat maksetaan.
- Tasoittumissuunnitelma jää tekemättä.
Seuraavaksi: käy oma työaikakansiosi läpi tätä listaa vasten — tasoittumissuunnitelma ja ylityösuostumuksen dokumentointi ovat kaksi useimmin puuttuvaa asiaa.
Miten Taito.ai auttaa tässä?
Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka kirjaa työajan ja läsnäolon työntekijäkohtaisesti ja pitää tasoittumissuunnitelman ajan tasalla. Kirjaukset ovat olemassa valmiiksi, ennen kuin niitä kysytään.
Lähteet
- Työaikalaki 872/2019 (Finlex)
- Rikoslaki 39/1889 — 47 luku 2 § (Finlex)
- Työsuojeluhallinto — työajan enimmäismäärä
- Työsuojeluhallinto — liukuva työaika
- Työsuojeluhallinto — työaikapankki
- Työsuojeluhallinto — lepoajat ja tauot
Vastuuvapauslauseke
Taito.ai ei anna oikeudellista, vero- tai kirjanpitoneuvontaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa laista sellaisena kuin se oli edellä mainittuna päivänä, ei neuvo omaan tilanteeseesi eikä korvaa sellaista. Määrät ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä neuvonantajalta ennen kuin toimit tämän tiedon perusteella.