Yleissitova työehtosopimus: työnantajan opas

Todennäköisesti sellainen, jota et ole koskaan allekirjoittanut. Jos yleissitova työehtosopimus kattaa työntekijöidesi tekemän työn, sinun on sovellettava vähintään sen ehtoja — riippumatta siitä kuulutko mihinkään työnantajaliittoon (työsopimuslaki, TSL 2:7).

Tässä kasvavat yritykset tekevät kalleimman virheensä. Sopimuspohja kirjoitetaan väärin kerran, virhe kopioituu jokaiseen sen jälkeiseen sopimukseen, ja alipalkkaussaatavat ulottuvat viisi vuotta taaksepäin.

TL;DR

• Yleissitova työehtosopimus sitoo sinua, vaikka et kuuluisi mihinkään työnantajaliittoon, ja alipalkkaussaatavat voivat ulottua viisi vuotta taaksepäin (TSL 2:7).
• Työehtosopimuksen alle jäävä palkkaehto on automaattisesti mitätön, ei vain riitautettavissa, eikä työntekijän suostumus korjaa sitä (TSL 2:7(2)).
• Yleissitovuudelle ei ole kiinteää kynnysarvoa — työtuomioistuin piti sitä voimassa noin 39 prosentin edustavuudella, kun taas lautakunta hylkäsi 32,8 prosentin edustavuuden, joten jokainen ala on tarkistettava erikseen.
• Ohjelmisto- ja IT-konsultointialalla ei ole yleissitovaa sopimusta (edustavuus noin 32,8 prosenttia), mutta ICT-alan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimukset ovat yleissitovia.
• Kaupan ala on yleissitova noin 70,6 prosentin edustavuudella, ja majoitus- ja ravitsemisalalla on kaksi rinnakkaista yleissitovaa sopimusta noin 92 prosentin edustavuudella.
• Palkkasaatavat vanhentuvat viidessä vuodessa erääntymisestä työsuhteen jatkuessa, ja vain kahdessa vuodessa työsuhteen päätyttyä.

Mitä yleissitova sopimus todella velvoittaa?

Kaiken siinä, mikä koskee työntekijöidesi tosiasiassa tekemää työtä. Sinun on sovellettava vähintään alalla edustavaksi katsotun valtakunnallisen sopimuksen ehtoja (TSL 2:7(1)). Jäsenyydellä ei ole merkitystä; järjestelmä on olemassa juuri niitä yrityksiä varten, jotka eivät kuulu mihinkään.

Se seuraa työtä, ei yritystä. Kaupparekisterin toimiala ei ratkaise. Ei myöskään se, miten kuvailet itseäsi tai miten menet markkinoille. Testi on se, mitä työntekijä tekee päivittäin ja mihin työhön se lähinnä rinnastuu.

Alle jäävä ehto on mitätön, ei vain riitautettavissa. Kirjaa pienempi palkka ja sopimuksen palkka tulee tilalle automaattisesti (TSL 2:7(2)). Työntekijän suostumus ei korjaa sitä, eikä vähäisyyskynnystä ole.

Tällä tavalla sitoutumisessa on jäsenyyteen verrattuna hyväkin puoli. Yleissitovuus tuo sopimuksen vähimmäisehdot eikä muuta. Työrauhavelvoite ja hyvityssakko työehtosopimuslain 436/1946 nojalla eivät ulotu sinuun, etkä ole osapuolena sen neuvottelujärjestyksessä tai työtuomioistuimessa. Kääntöpuoli: saatava tulee tavallisena riita-asiana käräjäoikeuteen.

Jos olet jo sidottu jäsenyyden kautta, se syrjäyttää yleissitovuuden — ei kasaannu sen päälle, etkä saa valita edullisempaa (TSL 2:7(3)).

Jos mikään sopimus ei sido, varasääntö on kapea: jos ette sopineet palkasta lainkaan, työntekijä saa työstä tavanomaisen ja kohtuullisen palkan (TSL 2:10). Keskimmäinen ehto tekee siitä harvinaisen. Työsuojeluhallinto kiteyttää kuvan palkkasivullaan: vähimmäispalkkalakia ei ole, eikä sitovan työehtosopimuksen alle voi sopia.

Seuraavaksi: avaa sopimuspohjasi ja tarkista, että siinä on nimetty todellinen työehtosopimus. Se yksi rivi asettaa palkkatasosi.

Kuka päättää yleissitovuudesta?

Pieni riippumaton lautakunta, sen perusteella kattaako sopimus alasta tarpeeksi ollakseen edustava. Velvollisuus on TSL 2:7:ssä; menettely on laissa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 56/2001, johon TSL 2:8 vain viittaa.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä mutta on riippumaton. Kokoonpano yllättää: sivutoiminen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joiden kaikkien on oltava henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan kummankaan osapuolen etuja. Neutraali asiantuntijaelin, ei kolmikantaneuvottelu.

Prosessi alkaa, kun työnantajapuoli toimittaa sopimuksen ministeriölle kuukauden kuluessa ja ilmoittaa jäsenyritysten ja niiden työllistämien henkilöiden määrän (työehtosopimuslain 2 §). Näistä luvuista tulee osoittaja.

50 prosentin nyrkkisääntö ei ole kynnysarvo. Laki sanoo vain “edustava”. Puolet alasta -luku tulee hallituksen esityksestä 157/2000, joka myös ohjaa lautakuntaa punnitsemaan sopimustoiminnan vakiintuneisuutta, järjestäytymisastetta ja järjestelmän tarkoitusta. Tulokset ovat aidosti ennakoimattomia: työtuomioistuin piti yleissitovuutta voimassa noin 39 prosentin edustavuudella ratkaisussa TT 2022:13, kun taas lautakunta ei pelastanut 32,8 prosenttia päätöksessä 6/2022. Älä ennusta — tarkista.

Kaksi vakiintunutta seikkaa kannattaa painaa mieleen. Alalla voi olla vain yksi yleissitova sopimus (TT 2022:14). Ja yrityskohtainen sopimus ei voi koskaan olla yleissitova, olipa yritys miten valtakunnallinen tahansa.

Päätös on voimassa kunnes lautakunta tai työtuomioistuin toisin päättää, ja uudelleenkäsittely vaatii olennaisen muutoksen olosuhteissa (56/2001, 6–7 §). Valitus tehdään työtuomioistuimeen 30 päivän kuluessa julkaisemisesta — ja 10 § antaa tuon oikeuden myös yksittäiselle työnantajalle.

Seuraavaksi: jos päätös voi koskea sinua, kirjaa 30 päivän valitusaika virallisessa lehdessä julkaisemisesta, älä siitä kun huomasit päätöksen.

Mistä tiedon löytää?

Finlexin työehtosopimusrekisteristä, jota voi selata vuosittain tai aakkosittain. Lautakunnan on julkaistava vahvistetut sopimukset siellä maksutta suomeksi ja ruotsiksi (56/2001 14 §).

Yksi ajoitusansa: 30 päivän valitusaika alkaa virallisessa lehdessä julkaisemisesta, ei Finlex-sivusta (8 §). Lainvoimaiset päätökset julkaistaan myös oikeusministeriön säädöskokoelmassa (13 §).

Kussakin tietueessa on sopimuksen nimi, päätösnumero ja -päivä, osapuolet, voimaantulo-, päättymis- ja allekirjoituspäivät, yleissitovuuskenttä ja koko perustelu. Yleissitovissa sopimuksissa on lisäksi Asiakirjat-osio kunkin sopimuskauden PDF-tiedostoineen.

1. Listalla oleminen ei ole todiste yleissitovuudesta. Aakkoshakemisto kattaa kaikki vahvistamispäätökset, myös kielteiset. Avaa tietue ja lue yleissitovuuskenttä. Nopea tunnusmerkki: yleissitovuutta vailla olevissa ei ole PDF-liitteitä, koska Finlex ei julkaise niitä.
2. Vanha päätösnumero ei tarkoita vanhentunutta päätöstä. Lautakunta tarkistaa edustavuuden joka sopimuskaudella mutta antaa uuden päätöksen vasta kun sopimus ei ole enää sama — soveltamisalan tai osapuolten muutos aiheuttaa aina uuden.

Seuraavaksi: tarkista alasi nyt, avaa tietue eikä hakemistoa, ja kirjaa päätösnumero paikkaan johon sopimuspohjasi voi viitata.

Miltä kolme keskeistä alaa näyttävät?

Kauppa ja majoitus- ja ravitsemisala ovat katettuja; ohjelmistoala ei. Majoitus- ja ravitsemisala yllättää, koska siellä on kaksi yleissitovaa sopimusta rinnakkain.

Kauppa. Yleissitova 1.2.2022 alkaen. Edustavuus on noin 70,6 prosenttia. Normaalisitovuuden piirissä on 103 270 työntekijää laskennallisesta 146 372:sta. Laaja soveltamisala: vähittäis- ja tukkukauppa, kaupan logistiikka, agentuuritoiminta, kioskikauppa, huoltamot, kaupan tukitoiminnot ja konevuokraus. Alalla on viisi valtakunnallista sopimusta, joista vain tämä on yleissitova.

Majoitus- ja ravitsemisala. Sinua sitoo kaksi sopimusta, ei yksi — 13/2010 työntekijöille ja 14/2010 esihenkilöille, molemmat yhä voimassa. Vuoroesihenkilöitä työllistävä ravintola soveltaa molempia yhtä aikaa. Maksa esihenkilölle työntekijöiden taulukon mukaan ja ehto on mitätön TSL 2:7(2):n nojalla, viisi vuotta taaksepäin. Työntekijöiden sopimuksen edustavuus oli noin 92 prosenttia.

IT ja ICT. Ei yksinkertainen ei. Ohjelmisto ja konsultointi: ei — lautakunta ei pitänyt tietotekniikan palvelualan sopimusta edustavana, edustavuus noin 32,8 prosenttia, eikä pelastanut sitä täydentävillä perusteilla. Luku perustui 19 941 työntekijään 143 yrityksessä. Alalla oli vähintään 60 876 työntekijää. Televiestintä, verkonrakennus ja yhteyskeskukset: kyllä. Koska TSL 2:7(1) testaa tehtyä työtä, ohjelmistotaloksi itseään kutsuva yhteyskeskuksen pyörittäjä ei voi nojata päätökseen 6/2022.

Eikä yleissitovan sopimuksen puuttuminen vapauta mistään muusta — työaikalaki, vuosilomalaki, sairausajan palkka ja irtisanomissäännökset, yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 ja työturvallisuuslaki 738/2002 soveltuvat normaalisti.

Seuraavaksi: avaa oman alasi tietue Finlexin työehtosopimusrekisteristä ja tarkista, mikä näistä sopimuksista — jos mikään — koskee työntekijöidesi tekemää työtä.

Kuinka suuri takautuva riski on?

Viisi vuotta työntekijää kohti, ja luku kasvaa niin kauan kuin hän on yhä palveluksessasi.

Kaksi asiaa yhdistyy. Alipalkkaava ehto on mitätön, joten vaje on yksinkertaisesti maksamatonta palkkaa (TSL 2:7(2), tukenaan TSL 13:6(1)). Ja palkkasaatavilla on omat pitkät vanhentumisaikansa (TSL 13:9):

Älä tartu kolmen vuoden sääntöön: erityissäännös syrjäyttää sen palkan osalta (TSL 13:9). Ja kun henkilö on lähtenyt, kahden vuoden ikkuna on kanneaika, jonka katkaisee vain tuomioistuin-, ulosotto- tai insolvenssitoimi — muistutuskirje ei.

Lopputulema: viisi vuotta kertynyttä vajetta työntekijää kohti, päälle odotusajan palkka TSL 2:14:n nojalla ja viivästyskorko. Koska sama virheellinen sopimuspohja kattaa yleensä kaikki, yksi väärä alaluokitus on viisi- tai kuusinumeroinen vastuu.

Mitä viranomainen voi ja ei voi tehdä. Tarkastaja voi antaa kirjallisen kehotuksen vähintään lain ja työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisesta — mutta vain jos peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa (lain 44/2006 13 §:n 3 momentin 9 kohta). Riitainen alaluokitus jää ulkopuolelle. Jos kehotusta ei noudateta, 15 § johtaa velvoittavaan päätökseen ja uhkasakkoon, mutta ne korjaavat tilanteen eteenpäin. Kumpikaan ei ole maksumääräys — työsuojeluhallinto sanoo sen itse palkkasaatavasivullaan. Perintä on siviiliasia.

Palkkaturva ei ole kattokaan. Se edellyttää maksukyvyttömyyttä, maksaa enintään 19 000 euroa työntekijää kohti, ja on haettava kolmessa kuukaudessa. Valtio perii maksamansa sinulta kymmenen vuotta (palkkaturvalaki 866/1998).

Seuraavaksi: vertaa jokaisen työntekijän palkkahistoriaa voimassa olevaan palkkataulukkoon nyt — viiden vuoden kello käy niin kauan kuin hän on palveluksessasi.

Voitko sopia paikallisesti, ja mitä paperityötä se vaatii?

19.12.2024 alkaen voit sopia paikallisesti, vaikka sinua sitoisi vain yleissitovuus — niissä rajoissa jotka sopimus itse asettaa (TSL 2:7 a–7 d, lisätty lailla 942/2024). Ehdot:

• Sopiminen noudattaa sopimuksen määräyksiä osapuolista ja menettelystä, mutta sen neuvottelujärjestystä ei tarvitse noudattaa
• Jos sopimus edellyttää luottamusmiestä eikä sellaista ole valittu, sopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun kanssa
• Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava työsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa
• Toimittamatta jättämisestä seuraa laiminlyöntimaksu 1 000–10 000 euroa, useasta laiminlyönnistä enintään 15 000 euroa

Kaksi muodollista velvoitetta unohtuu helposti, ja molemmat ovat tarkastajan helpoimpia havaintoja. Selvityksessä työnteon keskeisistä ehdoista on nimettävä työhön sovellettava työehtosopimus, ja lain, sopimuksen sekä paikallisten sopimusten on oltava työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla (TSL 13:10). Molemmat ovat rikkomuksia TSL 13:11(2):n nojalla.

Seuraavaksi: tarkista, että selvityksessä on nimetty työehtosopimus ja että sopimusteksti on vapaasti henkilöstön saatavilla työpaikalla.

Mitä virheitä työnantajat useimmin tekevät yleissitovuuden kanssa?

1. “Emme kuulu liittoon, joten mikään sopimus ei koske meitä.” TSL 2:7(1) sitoo jäsenyydestä riippumatta.
2. “Suomen IT-alalla ei ole yleissitovaa sopimusta.” Puoliksi totta ja siksi vaarallista. Tietotekniikan palveluala ei ole, ICT-alan sopimukset ovat.
3. “Työntekijä allekirjoitti, joten pienempi palkka pätee.” Ehto on mitätön ja korvautuu automaattisesti.
4. “Voimme valita edullisemman sopimuksen.” Ei. Normaalisitovuus syrjäyttää yleissitovuuden, ja alalla on vain yksi edustava sopimus.
5. “Saatava on vuodelta 2021, se on vanhentunut.” Työsuhteen jatkuessa aika on viisi vuotta erääntymisestä.
6. “Alle vähimmäistason maksaminen on rikos.” Ei sellaisenaan. Rikosvastuu vaatii työsyrjinnän, kiskonnantapaisen työsyrjinnän tai työaikasuojelurikoksen rikoslain 47 luvun nojalla — ja se kohdistuu siihen, joka tosiasiassa käyttää työnantajan päätösvaltaa, nimikkeestä riippumatta.
7. Henkilöstöryhmien luokittelu jää tekemättä. MaRa-alalla on erilliset sopimukset työntekijöille ja esihenkilöille, ICT-alalla toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Juuri tässä on raha.
8. Sopimuspohja viittaa väärään sopimukseen. Muuten soveltumattoman sopimuksen nimeäminen voi sitoa siihen tavallisena sopimusehtona — itse aiheutettu lattia.

Seuraavaksi: vertaa omaa sopimuspohjaasi tähän listaan äläkä oleta, ettei mikään näistä koske sinua.

Miten Taito.ai auttaa tässä?

Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka pitää kirjaa siitä, mikä työehtosopimus on merkitty kullekin henkilöstöryhmälle ja mistä päivästä alkaen. Tieto säilyy yhdessä versioidussa paikassa sen jälkeen, kun sopimus on selvitetty.

Lähteet

• Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku (Finlex)
• Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 56/2001
• Työehtosopimuslaki 436/1946
• Hallituksen esitys HE 157/2000
• Työtuomioistuimen päätös TT 2022:13
• Työtuomioistuimen päätös TT 2022:14
• Finlexin työehtosopimusrekisteri
• Kaupan alan työehtosopimus, päätös 16/2022 (Finlex)
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, työntekijät, päätös 13/2010 (Finlex)
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, esihenkilöt, päätös 14/2010 (Finlex)
• Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus, päätös 6/2022 (Finlex)
• Työaikalaki 872/2019
• Vuosilomalaki 162/2005
• Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
• Työturvallisuuslaki 738/2002
• Vanhentumislaki 728/2003
• Laki työsuojelun valvonnasta 44/2006
• Palkkaturvalaki 866/1998
• Laki 942/2024 (työsopimuslain muutos)
• Rikoslaki 39/1889, 47 luku
• Yleissitovuuden vahvistamislautakunta (STM)
• Työsuojeluhallinto — palkka

Vastuuvapauslauseke

Taito.ai ei anna oikeudellista, vero- tai kirjanpitoneuvontaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa laista sellaisena kuin se oli edellä mainittuna päivänä, ei neuvo omaan tilanteeseesi eikä korvaa sellaista. Määrät ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä neuvonantajalta ennen kuin toimit tämän tiedon perusteella.