Blogi/Oppaat
Työsopimuksen sisältö ja selvitys työnteon ehdoista: työnantajan opas
Työsopimuksella itsellään ei ole pakollista sisältöä — selvityksellä työnteon keskeisistä ehdoista on. Kuusitoista kohtaa kahdella määräajalla, sekä koeaika, määräaikaisuus ja vaihteleva työaika.
- Kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on pakollinen, vaikka itse työsopimus olisi suullinen; kohdat 1–8 on annettava seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta, kohdat 9–15 kuukauden kuluessa.
- Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa, mutta määräaikaisessa sopimuksessa katto on puolet sopimuksen kestosta.
- Määräaikainen sopimus vaatii perustellun syyn, ellei kyseessä ole jompikumpi 1.6.2026 voimaan tullut poikkeus — molemmat enintään vuoden mittaisia.
- Selvitysvelvollisuus koskee lähes kaikkia; ainoa poikkeus on henkilö, jonka työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän viikon jaksolla.
- Mikä tahansa ehtomuutos — palkankorotus, uusi nimike, siirto toiseen toimipisteeseen — vaatii päivitetyn selvityksen viimeistään muutoksen voimaantulopäivänä.
- Vaihtelevan työajan vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava oma-aloitteisesti vähintään 12 kuukauden välein.
Tarkkaan ottaen ei mitään: työsopimuksella itsellään ei ole pakollista sisältöä. Sitä mitä et voi ohittaa on kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista — kuusitoista kohtaa kahdella määräajalla — ja käytännössä siitä tulee sama asiakirja.
Sopimuksen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (työsopimuslaki, TSL, 1:3). Mutta sinun on erikseen annettava kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot jo ilmene kirjallisesta sopimuksesta (TSL 2:4(1)). Siksi useimmat työnantajat kirjoittavat listan suoraan sopimukseen ja hoitavat asian kerralla.
Kaksi viimeaikaista muutosta on merkityksellistä. Selvitys laajeni ja sen määräajat tiukentuivat 1.8.2022, kun laki 744/2022 pani täytäntöön EU-direktiivin 2019/1152. Määräaikaisuutta koskevat säännöt muuttuivat 1.6.2026 lailla 412/2026.
Mitä selvityksessä on oltava?
Kuusitoista kohtaa (TSL 2:4(3)). Enemmän saa kirjata, vähemmän ei.
| # | Tieto | Määräaika |
|---|---|---|
| 1 | Työnantaja ja työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka | 7 päivää |
| 2 | Työnteon alkamisajankohta | 7 päivää |
| 3 | Määräaikaisessa sopimuksessa päättymisaika tai arvioitu päättymisaika ja määräaikaisuuden peruste — tai maininta siitä että sopimus on tehty ilman perusteltua syytä TSL 1:3(3):n nojalla tai pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3 a:n nojalla | 7 päivää |
| 4 | Koeaika | 7 päivää |
| 5 | Työntekopaikka tai periaatteet työskentelystä eri kohteissa | 7 päivää |
| 6 | Pääasialliset työtehtävät | 7 päivää |
| 7 | Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi | 7 päivää |
| 8 | Sovellettava työaika | 7 päivää |
| 9 | Vaihtelevaa työaikaa noudattavalta: missä tilanteissa ja missä määrin työvoiman tarvetta syntyy, sekä viikonpäivät ja kellonajat joina työtä voidaan teettää ilman erillistä suostumusta | 1 kuukausi |
| 10 | Vuokratyössä käyttäjäyritys, toimeksiannon syy ja kesto sekä arvio muista vastaavista tehtävistä | 1 kuukausi |
| 11 | Oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen | 1 kuukausi |
| 12 | Vuosiloman määräytyminen | 1 kuukausi |
| 13 | Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste | 1 kuukausi |
| 14 | Työhön sovellettava työehtosopimus | 1 kuukausi |
| 15 | Eläkevakuutuslaitos ja tapaturmavakuutuslaitos | 1 kuukausi |
| 16 | Vähintään kuukauden ulkomaantyössä: maat, kesto, valuutta, lisät ja luontoisedut, kotiuttamisen ehdot ja lähetetyllä työntekijällä palkka, matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset | Ennen lähtöä |
Kaksi kelloa käy yhtä aikaa: kohdat 1–8 seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta, kohdat 9–15 kuukauden kuluessa (TSL 2:4(4)). Tämä jää helposti huomaamatta, kun paperit hoidetaan yhtenä “ensimmäisen kuukauden” tehtävänä — seitsemän päivän ryhmä on silloin jo myöhässä.
Sama momentti säästää kirjoitustyötä. Kohdissa 4, 7, 8 ja 11–15 voit viitata lakiin tai työehtosopimukseen sen sijaan että kirjoittaisit ehdot auki. “Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan” täyttää siis kohdan 12, ja sopimuspohja kestää seuraavan lakimuutoksen.
Työsuojeluhallinto julkaisee valmiin lomakkeen: Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (pdf).
Seuraavaksi: tarkista että sopimuspohjasi kohta 14 nimeää todellisen työehtosopimuksen. Se rivi asettaa palkkatasosi — katso Yleissitova työehtosopimus.
Kuka on vapautettu, ja milloin selvitys on päivitettävä?
Käytännössä ei kukaan. Poikkeuksia on yksi: henkilö, jonka työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon aikana (TSL 2:4(2)). Samaan konserniin kuuluvalle toiselle yhtiölle tehdyt tunnit lasketaan mukaan.
Tässä vanhentunut ohjeistus menee pieleen. Ennen 1.8.2022 poikkeus perustui työsuhteen kestoon — alle kuukauden mittainen ei vaatinut selvitystä. Laki 744/2022 korvasi sen tuntirajalla, mikä toi lyhyet kokoaikaiset työsuhteet velvoitteen piiriin:
- Kaksi viikkoa kokoaikaista kesätyötä: selvitys vaaditaan
- Yhden päivän keikka: vaaditaan, jos neljän viikon keskiarvo ylittää 3 h/vko
- Satunnainen 2 h/vko sivutyö: vapautettu — ellei sama henkilö tee 2 h/vko myös konsernin toiselle yhtiölle
Toistuvasti palaavalle selvitys annetaan kerran eikä joka jaksosta, ellei ehdoissa tapahdu muutosta.
Päivitys on annettava viimeistään muutoksen voimaantulopäivänä (TSL 2:4(5)). Jälkikäteistä pelivaraa ei ole. Palkankorotus, uusi nimike, siirto toiseen toimipisteeseen, työajan muutos — kaikki vaativat kirjallisen asiakirjan viimeistään voimaantulopäivänä. Ainoa poikkeus on muutos, joka johtuu laista tai työehtosopimuksesta.
Vanhat sopimukset eivät ole ikuisesti suojassa: heti kun ennen vuotta 2022 tehdyn sopimuksen ehto muuttuu, koko 2:4:n velvoite herää.
Seuraavaksi: tarkista palkanlaskennan muutoslokista viimeisin ehtomuutos jollakin ennen vuotta 2022 tehdyllä sopimuksella, ja varmista että selvitys annettiin samana päivänä.
Kuinka pitkä koeaika voi olla?
Enintään kuusi kuukautta — ja vain jos siitä todella sovitaan (TSL 1:4(1)). Koeaika ei synny itsestään, ja se alkaa työnteon ensimmäisestä päivästä, ei sopimuksen allekirjoituksesta.
| Tilanne | Koeajan enimmäispituus |
|---|---|
| Toistaiseksi voimassa oleva sopimus | 6 kuukautta |
| Määräaikainen sopimus | Enintään ½ sopimuksen kestosta pidennyksineen, katto 6 kuukautta |
| 12 kuukauden määräaika | 6 kuukautta |
| 4 kuukauden määräaika | 2 kuukautta |
| 3 kuukauden määräaika | 1,5 kuukautta |
| Vuokratyöntekijä palkataan käyttäjäyritykseen samoihin tehtäviin | Vuokratyöaika vähennetään enimmäisajasta |
| Poissaolo työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi | Pidennys kuukausi / 30 kalenteripäivää; ilmoitus ennen koeajan päättymistä |
Pidennysoikeus on kapea: vain työkyvyttömyys ja perhevapaa, kuukausi kutakin 30 kalenteripäivää kohti, ja ilmoitus ennen koeajan päättymistä. Jos ilmoitus myöhästyy, koeaika päättyy alkuperäisenä päivänä riippumatta siitä montako poissaolopäivää jälkikäteen laskee.
Jos työehtosopimuksessasi on oma koeaikamääräys, sinun on ilmoitettava sen soveltamisesta työsopimusta tehtäessä (TSL 1:4(3)). Kyse on ilmoitusvelvollisuudesta, ei sopimisen korvaamisesta.
Kumpi tahansa voi purkaa työsuhteen koeaikana ilman perustelua — ei kuitenkaan syrjivillä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla (TSL 1:4(4)). “Perustetta ei tarvita” ei tarkoita “mikä tahansa peruste kelpaa”.
Seuraavaksi: tarkista soveltaako sopimuspohjasi tasaista kuutta kuukautta sopimuksen kestosta riippumatta. Kolmen kuukauden sopimuksessa se on neljä ja puoli kuukautta liikaa.
Milloin määräaikaisuuden voi tehdä?
Pääsääntöisesti tarvitset perustellun syyn, koska jokainen sopimus on toistaiseksi voimassa ellei sellainen tee siitä määräaikaista (TSL 1:3(2)). Määräaikaisuuksia ei myöskään voi ketjuttaa: jos sopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai kokonaisuus osoittaa työvoiman tarpeen pysyväksi, ketju on lainvastainen.
1.6.2026 alkaen kaksi reittiä ohittaa perustellun syyn vaatimuksen, molemmat vuoteen rajattuina:
| Peruste | Perusteltu syy tarvitaan? | Enimmäiskesto |
|---|---|---|
| Pääsääntö | Kyllä | Ei kattoa laissa |
| Osapuolten ensimmäinen työsuhde viiden edeltävän vuoden aikana (TSL 1:3(3)) | Ei | 1 vuosi |
| Yhdenjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ollut (TSL 1:3 a) | Ei | 1 vuosi, uudistettavissa kahdesti sen sisällä |
Virheestä seuraa, että sopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi — automaattisesti, ilman tuomioistuimen päätöstä (TSL 1:3(5)).
Perustellun syyn ohittaminen ei tee sopimuksesta kevyempää hallinnoida. TSL 1:3(3) -sopimus tuo kolme lisävelvoitetta:
- Selvityksessä on nimenomaisesti mainittava, että sopimus on tehty ilman perusteltua syytä.
- Sinun on annettava perusteltu selvitys työsuhteen jatkumisen mahdollisuudesta, ennen määräajan päättymistä (TSL 2:5(3)).
- Päättyneen työsuhteen kestoa kolmasosaa vastaavan ajan henkilöllä on oikeus tulla tarjotuksi työtä — tarjoukseen on vastattava kahdessa viikossa (TSL 6:1).
Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista päättymispäivänään. Kesken kauden ei voi irtisanoa, kahta poikkeusta lukuun ottamatta: yli viiden vuoden määräaika voidaan päättää viiden vuoden jälkeen, ja sama koskee 1:3(3)-sopimusta kun se on kestänyt kuusi kuukautta.
Seuraavaksi: tarkista määräaikaisten sopimusten rekisteristäsi, näyttääkö jokin sama henkilön kanssa toistuva ketju yhdeltä pysyvältä tarpeelta, ennen kuin allekirjoitat seuraavan jatkon.
Miten palkka ja vaihteleva työaika toimivat?
Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa — mutta se ei tarkoita että saisit maksaa mitä haluat. Lattia tulee alasi yleissitovasta työehtosopimuksesta. Jos maksat sen alle, kirjaamasi ehto on mitätön ja sopimuksen palkka tulee tilalle (TSL 2:7(2)). Työntekijän suostumus vähempään ei pelasta.
Sinun on myös annettava palkkalaskelma jokaisen maksun yhteydessä, josta ilmenee palkan määrä ja määräytymisen perusteet (TSL 2:16(2)).
Nollatuntisopimus tai “0–37,5 h” -sopimus on vaihtelevan työajan järjestely (TSL 1:11), ja siihen kuuluu tarkastelu joka sinun on tehtävä 12 kuukauden välein kysyipä sitä kukaan tai ei:
- Vaihtelevasta työajasta ei voi sopia työnantajan aloitteesta, jos katettava työvoiman tarve on kiinteä, eikä vähimmäistyöaikaa saa sopia tarvetta alemmaksi.
- Jos vähimmäistyöaika voisi olla korkeampi, sinun on tarjottava sopimuksen muuttamista kuukauden kuluessa tarkastelusta. Ilmoita tarkastelun ajankohta ja anna pyynnöstä kirjallinen selvitys tuloksesta.
- Jos lakkaat tarjoamasta työtä, olet pyynnöstä velvollinen selvittämään kirjallisesti miksi.
Seuraavaksi: tarkista jokaisen vaihtelevan työajan sopimuksen tarkastelupäivä tämänpäiväiseen verrattuna, ja tee tarkastelu jos 12 kuukautta on kulunut.
Mitä laiminlyönnistä seuraa?
Rikossakko. Selvityksen laiminlyönti tahallaan tai huolimattomuudesta johtaa sakkoon työsopimuslakirikkomuksesta (TSL 13:11). Pyydetyn palkkalaskelman antamatta jättäminen on sama rikkomus.
Älä sekoita tätä laiminlyöntimaksuun, joka on 1 000–10 000 euron hallinnollinen maksu. Se koskee vain paikallisen sopimuksen toimittamatta jättämistä työsuojeluviranomaiselle (TSL 2:7 a), ei selvitystä.
Käytännössä sakko on pienempi riski. Suurempi on näyttö: jos ehtoja ei koskaan kirjattu, sinun on vaikea osoittaa mitä sovittiin kun joku riitauttaa asian.
Seuraavaksi: tarkista, että jokainen antamasi selvitys on arkistoitu ja päivätty, ennen kuin riita pakottaa sinut rekonstruoimaan sen muistin varassa.
Mitkä ovat tavallisimmat virheet?
- “Työsopimus on tehtävä kirjallisesti.” Ei ole. Kirjallinen selvitys on pakollinen — eri velvoite.
- Vanhan kuukauden säännön käyttö. Ainoa poikkeus on ≤ 3 h/vko neljän viikon keskiarvona.
- Yhden määräajan käyttö kahden sijaan. Kohdat 1–8 seitsemässä päivässä, ei kuukaudessa.
- Kuuden kuukauden koeaika lyhyessä määräaikaisuudessa. Katto on puolet sopimuksen kestosta.
- Oletus, että koeaika syntyy automaattisesti tai työehtosopimuksesta. Siitä on sovittava, ja TES-määräyksen soveltamisesta on ilmoitettava sopimusta tehtäessä.
- Koeajan pidennyksen ilmoittaminen myöhässä. Ilmoitus ennen koeajan päättymistä.
- Uuden määräaikaispoikkeuksen liian laaja tulkinta. Se koskee ensimmäistä työsuhdetta viiden vuoden aikana ja enintään vuotta.
- Ehtomuutosten dokumentoimatta jättäminen. Viimeistään muutoksen voimaantulopäivänä.
- Vaihtelevan työajan tarkastelun odottaminen pyyntöä. Tarkastelu on oma-aloitteinen, vähintään 12 kuukauden välein.
- Kaiken kirjoittaminen turhaan auki. Kohdissa 4, 7, 8 ja 11–15 voi viitata lakiin tai sopimukseen.
Seuraavaksi: vertaa omaa sopimuspohjaasi tähän listaan ennen seuraavaa rekrytointia, älä vasta riidan paljastaessa aukon.
Miten Taito.ai auttaa tässä?
Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka luo selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista jokaiselle työntekijälle ja pitää sen ajan tasalla. Kun ehdot muuttuvat, päivitys tallentuu samaan versioituun paikkaan kuin alkuperäinen asiakirja.
Lähteet
- Työsopimuslaki 55/2001
- Laki 744/2022
- Laki 412/2026
- tyosuojelu.fi — selvitys keskeisistä ehdoista
- tyosuojelu.fi — koeaika
- tyosuojelu.fi — sopimuksen kesto
Vastuuvapauslauseke
Taito.ai ei anna oikeudellista, vero- tai kirjanpitoneuvontaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa laista sellaisena kuin se oli edellä mainittuna päivänä, ei neuvo omaan tilanteeseesi eikä korvaa sellaista. Määrät ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä neuvonantajalta ennen kuin toimit tämän tiedon perusteella.