Skip to content

Blogi/Oppaat

Sairausajan palkka Suomessa: kuinka monelta päivältä työnantaja maksaa

Sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää, täydellä tai puolella palkalla työsuhteen keston mukaan. Miksi lauantai kuluttaa yhden niistä ja miksi TES yleensä pidentää jaksoa.

Mikko Kivelä··
Sairausajan palkka Suomessa: kuinka monelta päivältä työnantaja maksaa

Joku ilmoittaa maanantaina sairastuneensa. Palkanlaskenta tarvitsee kaksi lukua: kuinka pitkään maksat ja millä prosentilla.

  • Maksat täyden palkan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä — yhteensä kymmeneltä arkipäivältä — jos työsuhde on kestänyt kuukauden tai enemmän.
  • Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksat 50 % palkasta samalta kymmenen arkipäivän jaksolta.
  • Lauantai lasketaan arkipäiväksi, joten maanantaina alkava sairaus voi venyttää maksujakson seuraavan viikon torstaihin asti.
  • Kelan omavastuuaika alkaa juuri siitä mihin sinun kymmenen arkipäiväsi päättyvät, joten väliin ei jää aukkoa eikä päällekkäisyyttä.
  • Laki vaatii pyydettäessä vain “luotettavan selvityksen” työkyvyttömyydestä — ei lääkärintodistusta — mutta työehtosopimuksesi pidentää lähes aina maksujaksoa kymmenestä arkipäivästä eteenpäin, työsuhteen keston mukaan porrastettuna.

Mutkat ovat kaikki sanassa arkipäivä.

Kuka maksaa ja kuinka pitkään?

Sinä, kymmeneltä arkipäivältä, ja sen jälkeen Kelan oma omavastuuaika päättyy ja sairauspäiväraha alkaa. Jaksot on kirjoitettu tarkoituksella yhtä pitkiksi, joten väliin ei jää aukkoa eikä päällekkäisyyttä.

Tilanne Jakso Kuka maksaa
Työsuhde kestänyt väh. 1 kuukauden Sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää Sinä, täysi palkka
Työsuhde kestänyt alle 1 kuukauden Sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää Sinä, 50 % palkasta
Sen jälkeen Kela

Kynnyksenä on työsuhteen kesto, ei koeajan päättyminen. Ratkaisevaa on, oliko henkilö ollut työsuhteessa kuukauden työkyvyttömyyden alkaessa. Koeajalla ei ole tähän oikeuteen mitään vaikutusta — tavallinen ja kallis oletus.

Vielä yksi erottelu, jonka palkkajärjestelmät sekoittavat molempiin suuntiin: jakso mitataan arkipäivinä, mutta maksuvelvollisuus kohdistuu niihin päiviin, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Nämä eivät ole sama joukko.

Seuraavaksi: tarkista, laskeeko palkkasääntösi kuukauden työsuhteen alkamispäivästä vai koeajan päättymisestä. Jos jälkimmäisestä, se on väärin.

Miksi lauantai lasketaan?

Arkipäivä tarkoittaa tässä muuta päivää kuin sunnuntaita, kirkollista juhlapäivää tai arkipyhää. Määritelmä tulee sairausvakuutuslaista — työsopimuslaissa ei ole omaa määritelmää lainkaan. Lauantaita ei ole suljettu pois, joten se lasketaan.

Laske auki, ja vaikutus on konkreettinen:

Maanantaina alkanut työkyvyttömyys tuottaa kymmenen arkipäivän jakson, joka päättyy seuraavan viikon torstaihin. Maanantaista lauantaihin kertyy kuusi arkipäivää, seuraavasta maanantaista torstaihin neljä.

Kyse ei ole kymmenestä kalenteripäivästä eikä kahdesta työviikosta. Jakson sisään osuva arkipyhä ei kuluta päivää, joten ikkuna venyy kalenterissa pidemmälle kun sellainen osuu kohdalle.

Virhetavat ovat symmetriset:

  • Järjestelmä joka pitää arkipäivänä maanantai–perjantai-käsitettä päättää jakson päivää liian aikaisin ja maksaa liian vähän.
  • Järjestelmä joka laskee kalenteripäiviä päättää sen liian myöhään.

Kela laskee samalla tavalla, lauantait mukaan lukien. Älä kuitenkaan siirrä lukua vuosilomasta: vuosilomalaissa on oma, eri arkipäivämääritelmä, joka sulkee pois myös jouluaaton, juhannusaaton, pääsiäislauantain ja vapunpäivän. Kaksi lakia, kaksi määritelmää, yksi sana.

Seuraavaksi: ota todellinen maanantaina alkanut poissaolo ja laske ikkuna käsin. Jos järjestelmäsi päättymispäivä poikkeaa, olet löytänyt palkkavirheen joka koskee jokaista käsittelemääsi sairauspoissaoloa.

Saako lääkärintodistuksen vaatia?

Saa — tästä on kirjattu lakiin yllättävän vähän. Pyydettäessä riittää luotettava selvitys siitä, että työntekijä on sairaana. Ei todistuksen tyyppiä. Ei päivälukua. Ei “lääkäri neljännestä päivästä”.

Tästä seuraa kaksi asiaa.

Omailmoitus ei ole oikeus. Siellä missä se on käytössä, se on käytössä koska työnantaja on antanut sen ohjeessa, paikallisessa sopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Kolmen tai jopa viiden päivän omailmoituskäytäntö on valinta, ei lakisääteinen katto — laki ei aseta sille ylärajaa.

Luotettavan selvityksen voi aina vaatia. Lääkärintodistus on turvallinen oletus. Terveydenhoitajan todistus riittää vain, jos oma ohjeesi tai työehtosopimus sen sallii. Kelan hakemus vaatii aina lääkärintodistuksen A tai lausunnon B.

Sairausajan palkan voi jättää maksamatta vain, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tavallinen huolimattomuus — tai harrastusvamma — ei riitä.

Mitä saamillasi terveystiedoilla saa tehdä, on erillinen ja tiukasti säännelty kysymys: katso Taustatarkistukset ja yksityisyyden suoja työelämässä. Seuraavaksi: kirjaa todistuskäytäntösi — lääkärintodistus, terveydenhoitaja tai omailmoitus tiettyyn päivämäärään asti — ylös niin palkanlaskennalla on yksi sääntö noudatettavaksi, ei tapauskohtainen arvio.

Pidentääkö työehtosopimus sairausajan palkkaa?

Sairausajan palkka on nimenomaisesti niiden säännösten listalla, joista valtakunnalliset yhdistykset voivat sopia toisin, joten lakisääteiset kymmenen arkipäivää ovat lattia, ei budjetti.

Työsuojeluhallinto vahvistaa käytännön kuvan: työehtosopimuksissa on tyypillisesti lakia paremmat sairausajan palkkaehdot. Tavanomainen rakenne porrastaa työnantajan maksaman täyden palkan jakson työsuhteen keston mukaan — ja porrastukset muuttuvat jokaisella neuvottelukierroksella.

Siksi järjestys ratkaisee. Selvitä mikä sopimus koskee työtä, sitten laske jakso. Älä koskaan kopioi päivälukua lähteestä, joka ei nimeä sopimusta ja sen voimassaoloaikaa — tämä sivu mukaan lukien. Mikä sopimus sinua sitoo, ratkaistaan kohdassa Mikä työehtosopimus sitoo yritystäsi?

Seuraavaksi: avaa työehtosopimuksesi sairausajan palkkaa koskeva kohta ja tarkista, onko porrastettu jakso sidottu työsuhteen kestoon. Jos palkanlaskentasi soveltaa kaikkiin tasaista kymmentä arkipäivää, se maksaa pisimpään palvelleille liian vähän.

Entä vaihteleva työaika?

Vaihtelevaa työaikaa tekevä ansaitsee sairausajan palkan vain sellaiselta vuorolta, joka on merkitty työvuoroluetteloon, muuten sovittu tai olisi selvästi ollut työvuoro jos henkilö olisi ollut työkykyinen.

Sama laskutapa koskee kiinteää työaikaa yhdessä tilanteessa: jos lisätyön määrä on kuuden edeltävän kuukauden aikana ylittänyt sovitun työajan keskimäärin vähintään nelinkertaisesti.

Seuraavaksi: tarkista työvuoroluettelo tai työaikasopimus ennen kuin hyväksyt sairausajan palkan vaihtelevaa työaikaa tekevälle — jos vuoroa ei ollut merkitty, sovittu tai selvästi odotettavissa, siltä ei synny automaattista maksuvelvollisuutta.

Miten Taito.ai auttaa tässä?

Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka kirjaa sairauspoissaolot päivän tarkkuudella ja pitää työsuhteen alkamispäivän ja ehdot yhdessä versioidussa paikassa. Sairausajan palkan laskenta saa syötteensä näistä kirjauksista.

Lähteet

Vastuuvapauslauseke

Taito.ai ei anna oikeudellista, vero- tai kirjanpitoneuvontaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa laista sellaisena kuin se oli edellä mainittuna päivänä, ei neuvo omaan tilanteeseesi eikä korvaa sellaista. Määrät ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä neuvonantajalta ennen kuin toimit tämän tiedon perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monelta päivältä sairausajan palkkaa maksetaan?
Sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä — yhteensä kymmeneltä arkipäivältä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden työkyvyttömyyden alkaessa, työntekijä saa tältä ajalta täyden palkan. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, oikeus on 50 prosenttiin palkasta samalta ajanjaksolta. Sen jälkeen vastuu siirtyy Kelalle, jonka omavastuuaika on tarkoituksella yhtä pitkä, joten väliin ei jää aukkoa eikä päällekkäisyyttä. Kynnyksenä on työsuhteen kesto eikä koeajan päättyminen — koeajalla ei ole vaikutusta oikeuteen lainkaan. Huomaa, että jakso mitataan arkipäivinä mutta maksuvelvollisuus kohdistuu niihin päiviin, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Palkkajärjestelmät sekoittavat tämän eron säännöllisesti molempiin suuntiin. Kela ottaa vastuun tämän jälkeen, ja sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työehtosopimus pidentää työnantajan jaksoa lähes aina, joten lakisääteinen kymmenen arkipäivää on lattia eikä budjetti. Koeajalla ei ole tähän oikeuteen mitään vaikutusta, mikä on tavallinen ja kallis oletus. Kynnyksenä on työsuhteen kesto, joten ratkaisevaa on oliko henkilö ollut työsuhteessa kuukauden työkyvyttömyyden alkaessa.
Lasketaanko lauantai sairausajan palkan yhdeksään arkipäivään?
Lasketaan. Työsopimuslaki ei määrittele arkipäivää, joten käytännön määritelmä tulee sairausvakuutuslaista: arkipäiviä ovat muut päivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät ja arkipyhät. Lauantai täyttää määritelmän ja kuluttaa yhden päivän. Laske se auki, ja vaikutus on konkreettinen. Maanantaina alkanut työkyvyttömyys tuottaa kymmenen arkipäivän jakson, joka päättyy seuraavan viikon torstaihin — maanantaista lauantaihin kertyy kuusi arkipäivää ja seuraavasta maanantaista torstaihin neljä. Kyse ei ole kymmenestä kalenteripäivästä eikä kahdesta työviikosta. Jakson sisään osuva arkipyhä ei kuluta päivää, joten ikkuna venyy kalenterissa pidemmälle. Järjestelmä joka pitää arkipäivänä maanantai–perjantai-käsitettä päättää jakson päivää liian aikaisin ja maksaa liian vähän. Älä myöskään siirrä lukua vuosilomasta: vuosilomalaissa on oma arkipäivämääritelmä, joka sulkee pois myös jouluaaton, juhannusaaton, pääsiäislauantain ja vapunpäivän. Kaksi lakia, kaksi määritelmää, yksi sana. Kela laskee arkipäivät samalla tavalla, lauantait mukaan lukien. Virhetavat ovat symmetriset: kalenteripäiviä laskeva järjestelmä päättää jakson taas liian myöhään.
Saako työnantaja vaatia lääkärintodistuksen?
Saa, ja laki sanoo tästä yllättävän vähän. Työsopimuslaki edellyttää vain, että työntekijä esittää pyydettäessä luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. Laissa ei ole sääntöä todistuksen tyypistä, päivien lukumäärästä eikä siitä, että lääkäri vaadittaisiin neljännestä päivästä alkaen. Tästä seuraa kaksi asiaa. Omailmoitus ei ole lakisääteinen oikeus: siellä missä se on käytössä, se perustuu työnantajan ohjeeseen, paikalliseen sopimukseen tai työehtosopimukseen, eikä laki aseta sille ylärajaakaan. Ja luotettavan selvityksen voi aina vaatia: lääkärintodistus on turvallinen oletus, kun taas terveydenhoitajan todistus riittää vain jos työnantajan ohje tai työehtosopimus sen sallii. Kelan hakemus vaatii aina lääkärintodistuksen A tai lausunnon B. Sairausajan palkan voi jättää maksamatta vain, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella — tavallinen huolimattomuus tai harrastusvamma ei riitä. Kolmen tai jopa viiden päivän omailmoituskäytäntö on siis työnantajan valinta, ei lakisääteinen katto. Mitä saamillasi terveystiedoilla saa tehdä, on erillinen ja tiukasti säännelty kysymys.
Muuttaako työehtosopimus sairausajan palkanmaksujaksoa?
Lähes aina, ja lähes aina työntekijän eduksi. Sairausajan palkka on nimenomaisesti niiden säännösten listalla, joista valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäyhdistykset voivat sopia toisin työehtosopimuksella, joten lakisääteiset kymmenen arkipäivää ovat lattia eikä budjetti. Työsuojeluhallinto vahvistaa, että työehtosopimuksissa on tyypillisesti lakia paremmat sairausajan palkkaehdot. Tavanomainen rakenne porrastaa työnantajan maksaman täyden palkan jakson työsuhteen keston mukaan, ja porrastukset muuttuvat jokaisella neuvottelukierroksella. Käytännön sääntö on selvittää ensin mikä sopimus koskee työtä ja laskea jaksot vasta sitten — äläkä koskaan kopioi päivälukua lähteestä, joka ei nimeä sopimusta ja sen voimassaoloaikaa. Tasainen kymmenen arkipäivän sääntö maksaa siis pisimpään palvelleille liian vähän. Työsuojeluhallinto vahvistaa, että työehtosopimuksissa on tyypillisesti lakia paremmat sairausajan palkkaehdot. Porrastukset muuttuvat jokaisella neuvottelukierroksella, joten päivälukua ei kannata kopioida nimeämättömästä lähteestä. Työehtosopimus voi siis pidentää työnantajan vastuuta merkittävästi lakisääteisestä kymmenestä arkipäivästä. Selvitä siis ensin sovellettava sopimus ja laske jakso vasta sen jälkeen.