Blogi/Oppaat
Sairausajan palkka Suomessa: kuinka monelta päivältä työnantaja maksaa
Sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää, täydellä tai puolella palkalla työsuhteen keston mukaan. Miksi lauantai kuluttaa yhden niistä ja miksi TES yleensä pidentää jaksoa.

Joku ilmoittaa maanantaina sairastuneensa. Palkanlaskenta tarvitsee kaksi lukua: kuinka pitkään maksat ja millä prosentilla.
- Maksat täyden palkan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä — yhteensä kymmeneltä arkipäivältä — jos työsuhde on kestänyt kuukauden tai enemmän.
- Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksat 50 % palkasta samalta kymmenen arkipäivän jaksolta.
- Lauantai lasketaan arkipäiväksi, joten maanantaina alkava sairaus voi venyttää maksujakson seuraavan viikon torstaihin asti.
- Kelan omavastuuaika alkaa juuri siitä mihin sinun kymmenen arkipäiväsi päättyvät, joten väliin ei jää aukkoa eikä päällekkäisyyttä.
- Laki vaatii pyydettäessä vain “luotettavan selvityksen” työkyvyttömyydestä — ei lääkärintodistusta — mutta työehtosopimuksesi pidentää lähes aina maksujaksoa kymmenestä arkipäivästä eteenpäin, työsuhteen keston mukaan porrastettuna.
Mutkat ovat kaikki sanassa arkipäivä.
Kuka maksaa ja kuinka pitkään?
Sinä, kymmeneltä arkipäivältä, ja sen jälkeen Kelan oma omavastuuaika päättyy ja sairauspäiväraha alkaa. Jaksot on kirjoitettu tarkoituksella yhtä pitkiksi, joten väliin ei jää aukkoa eikä päällekkäisyyttä.
| Tilanne | Jakso | Kuka maksaa |
|---|---|---|
| Työsuhde kestänyt väh. 1 kuukauden | Sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää | Sinä, täysi palkka |
| Työsuhde kestänyt alle 1 kuukauden | Sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää | Sinä, 50 % palkasta |
| Sen jälkeen | — | Kela |
Kynnyksenä on työsuhteen kesto, ei koeajan päättyminen. Ratkaisevaa on, oliko henkilö ollut työsuhteessa kuukauden työkyvyttömyyden alkaessa. Koeajalla ei ole tähän oikeuteen mitään vaikutusta — tavallinen ja kallis oletus.
Vielä yksi erottelu, jonka palkkajärjestelmät sekoittavat molempiin suuntiin: jakso mitataan arkipäivinä, mutta maksuvelvollisuus kohdistuu niihin päiviin, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Nämä eivät ole sama joukko.
Seuraavaksi: tarkista, laskeeko palkkasääntösi kuukauden työsuhteen alkamispäivästä vai koeajan päättymisestä. Jos jälkimmäisestä, se on väärin.
Miksi lauantai lasketaan?
Arkipäivä tarkoittaa tässä muuta päivää kuin sunnuntaita, kirkollista juhlapäivää tai arkipyhää. Määritelmä tulee sairausvakuutuslaista — työsopimuslaissa ei ole omaa määritelmää lainkaan. Lauantaita ei ole suljettu pois, joten se lasketaan.
Laske auki, ja vaikutus on konkreettinen:
Maanantaina alkanut työkyvyttömyys tuottaa kymmenen arkipäivän jakson, joka päättyy seuraavan viikon torstaihin. Maanantaista lauantaihin kertyy kuusi arkipäivää, seuraavasta maanantaista torstaihin neljä.
Kyse ei ole kymmenestä kalenteripäivästä eikä kahdesta työviikosta. Jakson sisään osuva arkipyhä ei kuluta päivää, joten ikkuna venyy kalenterissa pidemmälle kun sellainen osuu kohdalle.
Virhetavat ovat symmetriset:
- Järjestelmä joka pitää arkipäivänä maanantai–perjantai-käsitettä päättää jakson päivää liian aikaisin ja maksaa liian vähän.
- Järjestelmä joka laskee kalenteripäiviä päättää sen liian myöhään.
Kela laskee samalla tavalla, lauantait mukaan lukien. Älä kuitenkaan siirrä lukua vuosilomasta: vuosilomalaissa on oma, eri arkipäivämääritelmä, joka sulkee pois myös jouluaaton, juhannusaaton, pääsiäislauantain ja vapunpäivän. Kaksi lakia, kaksi määritelmää, yksi sana.
Seuraavaksi: ota todellinen maanantaina alkanut poissaolo ja laske ikkuna käsin. Jos järjestelmäsi päättymispäivä poikkeaa, olet löytänyt palkkavirheen joka koskee jokaista käsittelemääsi sairauspoissaoloa.
Saako lääkärintodistuksen vaatia?
Saa — tästä on kirjattu lakiin yllättävän vähän. Pyydettäessä riittää luotettava selvitys siitä, että työntekijä on sairaana. Ei todistuksen tyyppiä. Ei päivälukua. Ei “lääkäri neljännestä päivästä”.
Tästä seuraa kaksi asiaa.
Omailmoitus ei ole oikeus. Siellä missä se on käytössä, se on käytössä koska työnantaja on antanut sen ohjeessa, paikallisessa sopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Kolmen tai jopa viiden päivän omailmoituskäytäntö on valinta, ei lakisääteinen katto — laki ei aseta sille ylärajaa.
Luotettavan selvityksen voi aina vaatia. Lääkärintodistus on turvallinen oletus. Terveydenhoitajan todistus riittää vain, jos oma ohjeesi tai työehtosopimus sen sallii. Kelan hakemus vaatii aina lääkärintodistuksen A tai lausunnon B.
Sairausajan palkan voi jättää maksamatta vain, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tavallinen huolimattomuus — tai harrastusvamma — ei riitä.
Mitä saamillasi terveystiedoilla saa tehdä, on erillinen ja tiukasti säännelty kysymys: katso Taustatarkistukset ja yksityisyyden suoja työelämässä. Seuraavaksi: kirjaa todistuskäytäntösi — lääkärintodistus, terveydenhoitaja tai omailmoitus tiettyyn päivämäärään asti — ylös niin palkanlaskennalla on yksi sääntö noudatettavaksi, ei tapauskohtainen arvio.
Pidentääkö työehtosopimus sairausajan palkkaa?
Sairausajan palkka on nimenomaisesti niiden säännösten listalla, joista valtakunnalliset yhdistykset voivat sopia toisin, joten lakisääteiset kymmenen arkipäivää ovat lattia, ei budjetti.
Työsuojeluhallinto vahvistaa käytännön kuvan: työehtosopimuksissa on tyypillisesti lakia paremmat sairausajan palkkaehdot. Tavanomainen rakenne porrastaa työnantajan maksaman täyden palkan jakson työsuhteen keston mukaan — ja porrastukset muuttuvat jokaisella neuvottelukierroksella.
Siksi järjestys ratkaisee. Selvitä mikä sopimus koskee työtä, sitten laske jakso. Älä koskaan kopioi päivälukua lähteestä, joka ei nimeä sopimusta ja sen voimassaoloaikaa — tämä sivu mukaan lukien. Mikä sopimus sinua sitoo, ratkaistaan kohdassa Mikä työehtosopimus sitoo yritystäsi?
Seuraavaksi: avaa työehtosopimuksesi sairausajan palkkaa koskeva kohta ja tarkista, onko porrastettu jakso sidottu työsuhteen kestoon. Jos palkanlaskentasi soveltaa kaikkiin tasaista kymmentä arkipäivää, se maksaa pisimpään palvelleille liian vähän.
Entä vaihteleva työaika?
Vaihtelevaa työaikaa tekevä ansaitsee sairausajan palkan vain sellaiselta vuorolta, joka on merkitty työvuoroluetteloon, muuten sovittu tai olisi selvästi ollut työvuoro jos henkilö olisi ollut työkykyinen.
Sama laskutapa koskee kiinteää työaikaa yhdessä tilanteessa: jos lisätyön määrä on kuuden edeltävän kuukauden aikana ylittänyt sovitun työajan keskimäärin vähintään nelinkertaisesti.
Seuraavaksi: tarkista työvuoroluettelo tai työaikasopimus ennen kuin hyväksyt sairausajan palkan vaihtelevaa työaikaa tekevälle — jos vuoroa ei ollut merkitty, sovittu tai selvästi odotettavissa, siltä ei synny automaattista maksuvelvollisuutta.
Miten Taito.ai auttaa tässä?
Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka kirjaa sairauspoissaolot päivän tarkkuudella ja pitää työsuhteen alkamispäivän ja ehdot yhdessä versioidussa paikassa. Sairausajan palkan laskenta saa syötteensä näistä kirjauksista.
Lähteet
- Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku 11 § — sairausajan palkka
- Sairausvakuutuslaki 1224/2004, 8 luku 7 § — omavastuuaika
- Vuosilomalaki 162/2005, 1 luku 4 § — määritelmät
- Työsuojeluhallinto — sairausajan palkka
- Kela — sairauspäiväraha
Vastuuvapauslauseke
Taito.ai ei anna oikeudellista, vero- tai kirjanpitoneuvontaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa laista sellaisena kuin se oli edellä mainittuna päivänä, ei neuvo omaan tilanteeseesi eikä korvaa sellaista. Määrät ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä neuvonantajalta ennen kuin toimit tämän tiedon perusteella.