Skip to content

Compliance

Suomen työsuhteiden compliance: opas työnantajalle

Työsopimukset, työehtosopimukset, työaika, vuosiloma ja sairausajan palkka yhdessä oppaassa — jokainen väite viittaa Finlexiin tai työsuojelu.fi:hin.

Lue englanniksi
Suomen työsuhteiden compliance: opas työnantajalle

Tiivistelmä

  • Työsopimuksessa on oltava tietyt vähimmäisehdot heti ensimmäisestä työpäivästä, oli sopimus kirjallinen, suullinen tai sähköinen.
  • Yleissitova työehtosopimus voi syrjäyttää yksittäiseen työsopimukseen kirjatun ehdon.
  • Työaikaa rajoitetaan, seurataan ja korvataan lakisääteisin säännöin, ja ylityö edellyttää yleensä työntekijän suostumusta.
  • Vuosiloma kertyy kiinteän lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) mukaan, kahdella eri kertymänopeudella palvelusajasta riippuen.
  • Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa lakisääteisen jakson ajan ennen kuin Kelan sairauspäiväraha alkaa.
  • Muutama lakisääteinen määräaika toistuu joka vuosi henkilöstön määrästä riippumatta.

Olet palkannut työntekijän Suomessa, ja viisi eri lakia koskee sinua nyt yhtä aikaa. Yksikään ei ole valinnainen, yksikään ei odota HR-tiimin perustamista, eivätkä eniten maksavat ole niitä joista sinua varoitetaan.

Tämä sivu on kartta. Jokainen osio antaa säännön, kuukauden vaihteessa tarvittavat luvut ja linkin täydelliseen käsittelyyn.

Aloita siitä missä olet. Palkkaatko tällä viikolla? Mitä sopimukseen kuuluu ja mikä työehtosopimus sitoo — jälkimmäisen virhe periytyy jokaiseen kirjoittamaasi sopimukseen. Onko joku sairaana? Kuka maksaa ja kuinka pitkään. Ajatko toukokuun palkat tai varaatko kesälomia? Vuosiloma ja lomapalkka. Seuraatko työaikaa, ylitöitä tai liukumia? Työaika. Haluatko vuoden yhdelle sivulle? Toistuvat määräajat.

Viittaukset käyttävät lakien omaa numerointia, joten TSL 2:4(3) tarkoittaa työsopimuslain 2 luvun 4 §:n 3 momenttia.

Mitä työsopimuksessa on oltava?

Tarkkaan ottaen ei mitään: työsopimuksella itsellään ei ole pakollista sisältöä. Sitä mitä et voi ohittaa on kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista — kuusitoista kohtaa kahdella määräajalla — ja käytännössä siitä tulee sama asiakirja.

Sopimuksen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (TSL 1:3). Mutta sinun on erikseen annettava kirjallinen selvitys, jolleivät ehdot jo ilmene kirjallisesta sopimuksesta (TSL 2:4(1)).

Mitä Milloin
Kohdat 1–8: osapuolet, alkamisaika, määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset tehtävät, palkan perusteet, työaika 7 päivää työnteon alkamisesta
Kohdat 9–15: vaihteleva työaika, vuokratyö, koulutusoikeus, vuosiloma, irtisanomisaika, sovellettava työehtosopimus, vakuutuslaitokset 1 kuukausi
Kohta 16: vähintään kuukauden ulkomaantyö Ennen lähtöä
Ehdon muutos Viimeistään voimaantulopäivänä

Kolme lukua kantaa suurimman riskin. Kuusi kuukautta on koeajan enimmäispituus, ja määräaikaisessa se on puolet sopimuksen kestosta — kolmen kuukauden sopimuksessa siis kuusi viikkoa (TSL 1:4). Kolme tuntia viikossa neljän viikon keskiarvona on ainoa vapautus selvityksestä (TSL 2:4(2)). Ja ilman perusteltua syytä tehty määräaikaisuus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi automaattisesti (TSL 1:3(5)) — joskin 1.6.2026 alkaen ensimmäinen työsuhde viiteen vuoteen tai pitkäaikaistyötön ei vaadi syytä vuoteen asti.

Lue lisää: Työsopimuksen sisältö ja selvitys työnteon ehdoista — kaikki kuusitoista kohtaa, koeaikataulukko, määräaikaisuuden perusteet ja vaihtelevan työajan tarkastelu.

Mikä työehtosopimus sitoo yritystäsi?

Todennäköisesti sellainen, jota et ole allekirjoittanut. Jos yleissitova sopimus kattaa työntekijöidesi tekemän työn, sinun on sovellettava vähintään sen ehtoja — riippumatta siitä kuulutko työnantajaliittoon (TSL 2:7).

Kaksi asiaa tekee tästä kasvavan yrityksen kalleimman virheen. Se seuraa työtä, ei kaupparekisterin toimialaa. Ja alle jäävä ehto on mitätön, ei vain riitautettavissa — sopimuksen palkka tulee tilalle automaattisesti, eikä työntekijän suostumus korjaa sitä (TSL 2:7(2)).

Teknologia-alan vastaus ei ole itsestään selvä:

Ala Yleissitova? Päätös
Kauppa Kyllä — noin 70,6 % 16/2022
Matkailu- ja ravintola-ala, työntekijät ja esihenkilöt erikseen Kyllä, molemmat 13/2010, 14/2010
Tietotekniikan palveluala Ei — noin 32,8 % 6/2022
ICT-ala, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt Kyllä 5/2026, 19/2013

Ohjelmisto- ja konsultointityöllä ei siis yleensä ole yleissitovaa sopimusta; televiestinnällä, verkonrakennuksella ja yhteyskeskuksilla on. Tarkista Finlexin rekisteristä — ja avaa tietue äläkä luota hakemistoon, koska hakemisto sisältää myös kielteiset päätökset.

Riski jos menee väärin: viisi vuotta takautuvaa palkkasaatavaa työntekijää kohti työsuhteen jatkuessa (TSL 13:9), päälle odotusajan palkka ja korko.

Lue lisää: Yleissitova työehtosopimus — miten yleissitovuus vahvistetaan, miten Finlex-tietuetta luetaan, paikallinen sopiminen ja koko takautuva kuva.

Miten työaikaa säännellään?

Kahdeksan tuntia päivässä, 40 viikossa — ja jokainen tunti sen päälle vaatii suostumuksen joka kerta erikseen.

Sääntö Luku
Säännöllinen työaika (TAL 5 §) 8 h/vrk, 40 h/vko
Enimmäistyöaika ylitöineen (18 §) 48 h/vko keskimäärin 4 kuukaudessa
Vuorokautinen ylityö +50 % kahdelta ensimmäiseltä, +100 % siitä eteenpäin (20 §)
Sunnuntaityö +100 %, ja lisäksi ylityökorvaus jos kyse on myös ylityöstä
Liukumasaldot (12 §) +60 / −20 h neljän kuukauden jakson lopussa
Vuorokausilepo / viikkolepo 11 h / 35 h (25 ja 27 §)

Kaksi asiaa yllättää useimmin. Erillinen ylityökatto on poissa — se poistui vuoden 2019 lain myötä ja siirtymäaika päättyi 31.12.2020, joten ainoa rajoitus on kokonaistyöaika. Ja yleinen ylityöehto työsopimuksessa ei ole suostumus: 17 §:n 1 momentti edellyttää sitä joka kerta erikseen.

Kirjanpito on pakollinen kaikille ilman toimihenkilöpoikkeusta, ja sen laiminlyönti on rikos eikä sakko (32 §, 45 §).

Lue lisää: Työaika ja ylityö — kolme keskimääräistämisen reittiä, kaikki korvausprosentit, työaikapankki, kirjanpito ja lepoajat.

Miten vuosiloma kertyy ja miten lomapalkka lasketaan?

Loma kertyy 1.4.–31.3. vuodelle, 2 tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa työsuhteen keston mukaan, ja lauantait lasketaan lomapäiviksi.

Sääntö Luku
Kertymä, työsuhde alle vuoden 31.3. mennessä 2 arkipäivää/kk — 24 vuodessa
Kertymä, vähintään vuosi 31.3. mennessä 2,5 arkipäivää/kk — 30 vuodessa
Kumpi kertymissääntö 14 päivää kuukaudessa, tai 35 tuntia jos sopimus antaa vähemmän työpäiviä
Kesäloma Vähintään 24 arkipäivää, 2.5.–30.9.
Ilmoitus loman ajankohdasta 1 kuukausi, tai 2 viikkoa jos kuukausi on mahdoton
Lomapalkka Ennen loman alkua, ellei loma ole enintään 6 päivää
Prosenttiperusteinen lomapalkka 9 %, nousee 11,5 %:iin kun työsuhde on kestänyt vuoden 31.3. mennessä

Lakisääteistä kolmatta kertymäporrasta ei ole — kolmen päivän vauhti tulee työehtosopimuksesta eikä vuosilomalaista. Eikä lomaraha ole lakisääteinen: laissa ei ole siitä säännöstä lainkaan.

Lue lisää: Vuosilomien ja poissaolojen seuranta, tai aja yksi henkilö vuosilomalaskurin läpi.

Kuka maksaa sairausajan palkan ja kuinka pitkään?

Sinä, sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä — täysi palkka jos työsuhde on kestänyt kuukauden tai enemmän, puolet jos vähemmän (TSL 2:11). Kela ottaa vastuun siitä eteenpäin, ja sen omavastuuaika on tarkoituksella samat kymmenen arkipäivää.

Jakso Kuka maksaa
Työsuhde ≥ 1 kuukausi Sairastumispäivä + 9 arkipäivää Sinä, täysi palkka
Työsuhde < 1 kuukausi Sairastumispäivä + 9 arkipäivää Sinä, 50 %
Sen jälkeen Enintään 300 arkipäivää Kela

Kolme asiaa menee toistuvasti pieleen. Lauantai lasketaan — sairausvakuutuslain arkipäivämääritelmä sulkee pois vain sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät ja arkipyhät, joten maanantaina alkanut jakso päättyy seuraavan viikon torstaihin. Kela ei korvaa tätä ensimmäistä jaksoa, koska se on sen oma omavastuuaika. Ja kynnyksenä on työsuhteen kesto, ei koeajan päättyminen.

Työehtosopimuksesi lähes varmasti pidentää jaksoa työsuhteen keston mukaan porrastettuna. Yksi plus yhdeksän arkipäivää on lattia, ei budjetti.

Lue lisää: Sairausajan palkka Suomessa — arkipäivälaskenta auki laskettuna, todistukset ja se mitä työehtosopimus muuttaa.

Mitkä ovat toistuvat määräajat?

Sama rytmi joka vuosi, oli sinulla kolme tai kolmesataa työntekijää. Neljä kelloa käy:

Milloin Mitä Missä
Kevät 31.3. päättää lomanmääräytymisvuoden · 2.5.–30.9. sitoo 24 arkipäivää kesälomaa · ilmoita loman ajankohta kuukautta ennen · maksa lomapalkka ennen loman alkua Vuosiloma
Neljän kuukauden välein Liukuman seurantajakso päättyy · 48 tunnin tasoittumisjakso päättyy · työaikapankin vuosikatto tarkistetaan Työaika
Jokaisella palkkauksella 7 päivää selvityksen kohdille 1–8 · 1 kuukausi kohdille 9–15 · vaihtelevan työajan tarkastelu vähintään 12 kk välein Työsopimus
Jokaisella pitkällä poissaololla 1 kuukausi ilmoitus työterveyshuoltoon · 2 kuukautta hakemus Kelaan · yhteinen arvio ennen 90 arkipäivää Sairausajan palkka

Vuodessa on lisäksi palkanmaksun määräaikoja, jotka eivät tule näistä viidestä laista — tulorekisteri-ilmoitukset, ennakonpidätys sekä työeläke- ja vakuutusmaksut. Ne on päivätty auki Suomen HR-vuosikellossa, joka on niiden osalta ensisijainen lähde.

Näiden viiden lain ulkopuolella

Neljä muuta velvoitetta alkaa ensimmäisestä palkkauksesta ja käsitellään erikseen:

Miten Taito.ai auttaa tässä?

Lähes mikään edellä olevista virheistä ei johdu siitä ettei lakia tunneta. Ne johtuvat siitä ettei tosiasioita ole käsillä: mikä työehtosopimus on kirjattu kenellekin, montako arkipäivää tästä poissaolosta on jo kulunut, kuinka kauan tämä henkilö on tosiasiassa ollut työsuhteessa, paljonko lomaa on todella kertynyt. Nuo neljä tietoa ratkaisevat palkanmaksujaksot ja saldot.

Taito.ai on people operations -järjestelmä, ei palkanlaskenta eikä lakineuvonta. Se ei seuraa lakimuutoksia puolestasi eikä kerro mikä työehtosopimus yritystäsi sitoo. Se hoitaa sen osan jonka taulukkolaskenta hoitaa huonoimmin. Työsuhdetiedot, tehtävä- ja rakennetiedot, dokumentit ja allekirjoitukset yhdessä versioidussa paikassa. Työaika ja läsnäolo kirjattuna henkilö kerrallaan, poissaolot päivän tarkkuudella. Lomasäännöt sääntöinä, joita vasten saldot päivittyvät. Kun tarkastaja kysyy mikä ehto koski tätä työntekijää ja mistä päivästä alkaen, vastaat ilman arkeologiaa.

Aloita ilmainen kokeilu tai katso miten Taito.ai toimii.

Usein kysytyt kysymykset

Onko työsopimus tehtävä kirjallisesti?
Ei ole. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, ja suullisesti tehty sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen. Kirjallinen muoto ei siis ole sopimuksen syntymisen edellytys, eikä sen puuttuminen tee sopimuksesta pätemätöntä. Tästä erillinen ja pakottava velvollisuus on työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista: se on annettava aina, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suullisesti sovittu työsuhde synnyttää välittömästi erillisen kirjallisen dokumentointivelvollisuuden, ja työnantaja joutuu kirjaamaan ehdot ylös joka tapauksessa. Riittävän kattava kirjallinen työsopimus täyttää molemmat velvollisuudet kerralla, minkä vuoksi kirjallinen sopimus on käytännössä ainoa järkevä toimintatapa. Lisäksi työsuojeluviranomaisella on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta yksityiskohtainen selvitys suullisesti tehdyistä sopimuksista, joten suullinen sopiminen ei vähennä dokumentointitarvetta vaan siirtää sen huonompaan hetkeen. Selvityksen laiminlyönti on lisäksi rangaistavaa työsopimuslain 13 luvun 11 §:n nojalla.
Kuinka pitkä koeaika saa olla määräaikaisessa työsopimuksessa?
Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Neljän kuukauden määräaikaisessa sopimuksessa koeaika voi siis olla enintään kaksi kuukautta ja kolmen kuukauden sopimuksessa enintään puolitoista kuukautta. Kuuden kuukauden yleinen enimmäispituus koskee vain toistaiseksi voimassa olevia ja riittävän pitkiä määräaikaisia sopimuksia. Huomaa myös, että jos työntekijä palkataan vuokratyösuhteen päätyttyä käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Koeajasta on aina erikseen sovittava, eikä se synny automaattisesti sopimuspohjan tai työehtosopimuksen määräyksen nojalla: jos koeaika perustuu työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräykseen, sen soveltamisesta on ilmoitettava työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta, ei sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimuspohjan vakiokoeaika on tässä tyypillinen virhelähde lyhyissä määräaikaisissa sopimuksissa. Koeajan kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa, mutta purkaminen syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla on kiellettyä.
Sitooko yleissitova työehtosopimus yritystä, joka ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon?
Kyllä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentti velvoittaa työnantajan noudattamaan vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Velvoite ei riipu jäsenyydestä mitenkään — juuri järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen on koko yleissitovuusjärjestelmän tarkoitus, kuten hallituksen esityksessä 157/2000 todetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työehtosopimuksen palkkataulukot, työaikamääräykset, lisät ja muut vähimmäisehdot tulevat sovellettaviksi ilman että yritys on koskaan allekirjoittanut tai edes lukenut mitään. Ratkaisevaa ei myöskään ole kaupparekisteriin merkitty toimiala vaan se työ, jota työntekijä tosiasiallisesti tekee. Yleissitovuus tuo mukanaan kuitenkin vain sopimuksen aineelliset vähimmäisehdot: se ei tee työnantajasta sopimusosapuolta, joten työehtosopimuslain 436/1946 mukainen työrauhavelvoite ja hyvityssakko eivät koske sitä, eikä sillä ole pääsyä sopimuksen omaan neuvottelujärjestykseen tai työtuomioistuimeen osapuolena. Vastuu realisoituu sen sijaan siviilioikeudellisena palkkasaatavana käräjäoikeudessa.
Mistä tarkistan luotettavasti, onko oman alani työehtosopimus yleissitova?
Vahvistetut yleissitovat työehtosopimukset ja yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätökset julkaistaan Finlexin työehtosopimusrekisterissä Viranomaiset-osiossa. Rekisteriä voi selata vuosittain tai aakkosittain. Älä kuitenkaan päättele yleissitovuutta pelkästä listalla esiintymisestä: aakkosellinen hakemisto on otsikoitu "Kaikki vahvistamispäätökset" ja se sisältää myös kielteiset päätökset. Avaa aina itse tietue ja lue kenttä Yleissitovuus, jossa lukee joko "Työehtosopimus on yleissitova" tai "ei ole yleissitova". Toinen luotettava tunnusmerkki on Dokumentit-osio: yleissitovuutta vailla olevia työehtosopimuksia ei julkaista lainkaan, joten kielteisessä tietueessa ei ole liitteenä sopimuksen pdf-tiedostoa. Tietueesta löytyvät lisäksi päätöksen numero ja antopäivä, sopijapuolet, sopimuksen voimaantulo- ja päättymispäivä sekä päätöksen koko teksti perusteluineen, joista näkee myös miten edustavuus on laskettu. Huomaa lopuksi, ettei päätöksen vuosiluku kerro ajantasaisuudesta. Lautakunta antaa uuden päätöksen vain kun sopimusta ei voi enää pitää samana, eli soveltamisalan tai sopimusosapuolten muuttuessa — siksi vuoden 2010 päätös voi täysin pätevästi ohjata vuosien 2025–2028 sopimusta.
Mikä on työajan enimmäismäärä, kun vanha ylityökatto poistui?
Vanhassa työaikalaissa oli erillinen ylityön enimmäismäärä, mutta se poistui 1.1.2020 voimaan tulleen työaikalain 872/2019 myötä, ja siirtymäsäännös salli sen soveltamisen enää 31.12.2020 asti. Nykyinen raja on lain 18 §:ssä: työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työsuojeluhallinto korostaa, että rajoitus kohdistuu kokonaistyöaikaan eikä siis pelkästään ylityötuntien enimmäismäärään — säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö lasketaan yhteen. Säännös on luonteeltaan pakottava, eli enimmäismäärästä ei voi sopia toisin millään sopimuksella. Valtakunnallisella työehtosopimuksella tasoittumisjaksoa voidaan kuitenkin pidentää enintään kuuteen kuukauteen tai teknisistä taikka työn järjestämistä koskevista syistä enintään 12 kuukauteen. Moottoriajoneuvon kuljettajalla on lisäksi oma absoluuttinen kattonsa, 60 tuntia kalenteriviikossa. Ainoa varsinainen poikkeus on 19 §:n hätätyö, joka on sallittu ennalta arvaamattoman keskeytyksen vuoksi vain välttämättömässä laajuudessa ja enintään kahden viikon ajan; senkin jälkeen työaika on tasoitettava 18 §:n enimmäismäärään, annettava korvaava lepoaika ja tehtävä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Enimmäismäärän rikkominen tahallaan tai huolimattomuudesta on työaikarikkomus, josta seuraa sakko.
Saako työnantaja määrätä ylityötä yksipuolisesti?
Ei saa. Työaikalain 17 §:n 1 momentti edellyttää, että työntekijä antaa ylityöhön suostumuksensa kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa myös määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, mutta vain jos se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen — pysyvää, toistaiseksi voimassa olevaa ylityösuostumusta ei voi työsopimuksessa sopia. Lisätyö on eri asia: sitä saa teettää työntekijän suostumuksella, ja suostumuksesta voidaan sopia jo työsopimuksessa. Silloinkin työntekijällä on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinään. Poikkeuksia on kaksi: hätätyö 19 §:n mukaan ennalta arvaamattoman keskeytyksen korjaamiseksi, sekä virkamiehen ja viranhaltijan velvollisuus, jos työ on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylityösuostumus pitää dokumentoida tapahtumakohtaisesti — sähköpostikin riittää, mutta jonkinlainen jälki tarvitaan. Huomaa myös, että lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta, eli työntekijän oma päätös jatkaa työpäivää ei synnytä ylityötä. Liukuvassa ja joustotyöajassa lisä- ja ylityön tekemisestä on lisäksi nimenomaisesti sovittava. Aloittamis- ja lopettamistyötä voidaan sopia teetettäväksi ilman erillistä suostumusta enintään viisi tuntia viikossa.
Kertyykö työntekijälle 2 vai 2,5 arkipäivää lomaa kuukaudessa?
Kertymä on 2,5 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta 2 arkipäivää, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden. Näin säädetään vuosilomalain 5 §:n 1 momentissa. Käytännössä ensimmäinen kertymäkausi tuottaa enintään 24 arkipäivää eli neljä viikkoa ja sen jälkeen 30 arkipäivää eli viisi viikkoa. Rajapyykki on nimenomaan lomanmääräytymisvuoden vaihtuminen, ei työntekijän oma vuosipäivä: elokuussa aloittanut työntekijä on 31.3. ollut talossa alle vuoden, joten koko ensimmäinen kertymäkausi kertyy kahden päivän vauhdilla, vaikka vuosi täyttyisi jo heinäkuussa. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään aina täyteen lomapäivään työntekijän hyväksi. Palkanlaskennan kalenterivuosipohjainen lomaseuranta rikkoo tämän säännön järjestelmällisesti, koska se sijoittaa rajan 31.12:lle. Kertymä edellyttää lisäksi täyttä lomanmääräytymiskuukautta: vuosilomalain 6 §:n mukaan kalenterikuukauden on sisällettävä vähintään 14 työssäolopäivää tai, jos sopimuksen mukaiset työpäivät ovat harvassa, vähintään 35 työtuntia. Yhdenjaksoisuutta arvioitaessa kertymän jatkuvuus säilyy 5 §:n 2 momentin mukaan silloin, kun työntekijä siirtyy saman määräysvallan piirissä olevan työnantajan palvelukseen, mutta asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaikaa ei lasketa mukaan.
Onko lomaraha lakisääteinen etu?
Ei ole. Vuosilomalaissa 162/2005 ei ole yhtäkään lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevaa säännöstä — lain rahamääräiset etuudet ovat vuosilomapalkka (9–15 §), lomakorvaus (16–19 §), 7 a §:n lisävapaapäivien korvaus ja säästövapaan palkka (27 §). Työsuojeluviranomainen sanoo tämän suoraan: lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin, vaan se on työehtosopimuksissa sovittu lisä, esimerkiksi 50 prosenttia lomapalkasta, joka maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä. Se 50 prosentin luku on siis työehtosopimuksen ehto, ei laista johdettu määrä, ja siihen liittyy tyypillisesti alakohtaisia ehtoja kuten velvollisuus palata töihin loman jälkeen tai oikeus vaihtaa lomaraha vapaaksi. Jos yritystä ei sido mikään työehtosopimus eikä lomarahaa ole sovittu työsopimuksessa tai vakiintunut käytännöksi, lomarahaa ei ole lainkaan. Tarkista aina oma työehtosopimuksesi määräys ennen kuin lupaat mitään. Laki asettaa sen sijaan dokumentointivelvoitteen: vuosilomalain 29 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma lomapalkasta ja -korvauksesta sekä niiden määräytymisperusteista ja pidettävä vuosilomakirjanpitoa lomista, lisävapaapäivistä, säästövapaista sekä maksetuista määristä ja niiden perusteista. Kirjanpito on säilytettävä, kunnes lain 34 §:n kanneaika on kulunut.
Lasketaanko lauantai mukaan sairausajan palkan yhdeksään arkipäivään?
Kyllä. Sairausajan palkanmaksujakso mitataan arkipäivinä, eikä arkipäivällä tarkoiteta maanantaista perjantaihin kulkevaa viisipäiväistä viikkoa. Sairausvakuutuslain 1 luvun 4 §:n 5 kohdan mukaan arkipäiviä ovat muut päivät kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipyhäpäivät, joten lauantai on arkipäivä ja se kuluttaa jaksoa. Työsuojeluhallinto vahvistaa saman: pyhäpäiviä ei lasketa arkipäiviin. Käytännössä maanantaina alkanut työkyvyttömyys tuottaa kymmenen arkipäivän ikkunan, joka päättyy seuraavan viikon torstaihin: maanantai–lauantai on kuusi arkipäivää ja maanantai–torstai neljä. Ikkuna mitataan siis arkipäivinä, mutta palkka maksetaan niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ikkunan sisällä. Palkanlaskentajärjestelmä, joka käsittelee arkipäivää maanantai–perjantai-käsitteenä, päättää jakson päivää liian aikaisin ja maksaa liian vähän. Kalenteripäiviä laskeva järjestelmä puolestaan päättää jakson liian myöhään ja maksaa liikaa. Jaksolle osuva arkipyhä ei kuluta jaksoa, joten ikkuna siirtyy kalenterissa eteenpäin yhtä monella päivällä kuin jaksolle osuu pyhäpäiviä. Sama arkipäiväkäsite kulkee myös Kelan puolella, koska sairauspäivärahaa maksetaan jokaiselta sairausvakuutuslaissa tarkoitetulta arkipäivältä eli myös lauantailta.
Saako työnantaja Kelan päivärahan itselleen maksamansa palkan ajalta?
Ei automaattisesti. Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työnantajalla on sairausajan palkan maksettuaan oikeus saada vastaavalta ajalta työntekijälle kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä. Sairausvakuutuslain 7 luvun 4 § asettaa kuitenkin lisäedellytyksen: päivärahaetuus maksetaan työnantajalle vain siltä osin kuin työsuhteen ehdoissa on sovittu etuuden suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Jos työsopimus ja työehtosopimus ovat asiasta vaiti, Kela maksaa päivärahan työntekijälle. Kaksi asiaa kannattaa siis varmistaa: että työsopimuspohjassa on tätä koskeva ehto, ja että hakemus tehdään ajoissa. Käytännössä oikeus koskee vain TES-pidennettyä jaksoa, koska lakisääteinen sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää ovat Kelan omavastuuajan sisällä, jolta päivärahaa ei makseta lainkaan. Työnantajan on lisäksi sairausvakuutuslain 15 luvun 9 §:n mukaan ilmoitettava Kelalle työntekijälle maksamastaan palkasta, jos työntekijällä on samalta ajalta oikeus päivärahaetuuteen. Ilman tätä ilmoitusta Kela ei voi kohdistaa etuutta oikein, ja työnantajan osuus voi jäädä maksamatta vaikka muut edellytykset täyttyisivät.

Aineistot

  • Työsopimuksen sisältö ja selvitys työnteon ehdoista

    Työsopimuksen sisältö ja selvitys työnteon ehdoista

    Selvityksen kuusitoista kohtaa, kaksi määräaikaa, koeaika ja määräaikaisuus kokonaisuudessaan.

  • Yleissitova työehtosopimus

    Yleissitova työehtosopimus

    Miten yleissitovuus vahvistetaan, miten Finlex-tietuetta luetaan ja kuinka kauas saatava ulottuu.

  • Työaika ja ylityö

    Työaika ja ylityö

    Keskimääräistämisen reitit, suostumussääntö, korvausprosentit, kirjanpito ja lepoajat.

  • Vuosilomien ja poissaolojen seuranta

    Vuosilomien ja poissaolojen seuranta

    Lomakertymä, lauantaisääntö ja pakollinen kesälomakausi käytännössä.

  • Sairausajan palkka Suomessa

    Sairausajan palkka Suomessa

    Kymmenen arkipäivän jakso, työsuhteen keston raja ja miksi lauantai kuluttaa yhden päivän.

  • Vuosilomalaskuri

    Vuosilomalaskuri

    Laskee kumpi kertymissääntö ja mikä kertymisvauhti koskee yksittäistä työntekijää.

  • Suomen HR-vuosikello

    Suomen HR-vuosikello

    Päivätty listaus vuoden mittaan toistuvista lakisääteisistä määräajoista.