Skip to content

Compliance

Suomen työsuhteiden compliance: opas työnantajalle

Mitä työnantajan on tiedettävä Suomessa: työsopimukset, työehtosopimukset, työsuhteen aloitus, työaika, palkanlaskenta, etuudet ja työsuhteen päättäminen.

Lue englanniksi
Suomen työsuhteiden compliance: opas työnantajalle

Suomessa palkkaaminen on työnantajalle suoraviivaista. Työsopimus voi olla missä muodossa tahansa, minimipalkkalakia ei ole, ja vuosiloman ja sairausajan palkan säännöt on kirjattu yksityiskohtaisesti. Työnantajia yllättää se, kuinka paljon soveltuu ilman allekirjoitusta. Yleissitova työehtosopimus voi sitoa yritystä, joka ei ole koskaan allekirjoittanut sitä, ja tapaturmavakuutuksen on oltava kunnossa ennen työntekijän ensimmäistä työpäivää.

Tärkeimmät asiat

  • Seitsemän päivän kuluessa ensimmäisestä työpäivästä työnantaja antaa uudelle työntekijälle kirjallisesti osapuolet, alkamispäivän, määräaikaisuuden perusteen, koeajan, työntekopaikan, tehtävät, palkan määräytymisperusteet ja työajan. Muut keskeiset ehdot seuraavat kuukauden kuluessa.
  • Yleissitova työehtosopimus (valtakunnallisesti sitovaksi vahvistettu työehtosopimus) asettaa vähimmäispalkan ja -ehdot sen kattamalle työlle, myös työnantajalle, joka ei ole koskaan allekirjoittanut sitä.
  • Tapaturmavakuutuksen on oltava voimassa ennen työn alkamista, ja jokainen säännöllinen työnantaja rekisteröityy Verohallinnon työnantajarekisteriin (rekisteriin, johon säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat ilmoittautuvat) ennen palkanmaksun aloittamista.
  • Jokainen palkkasuoritus ilmoitetaan tulorekisteriin (kansalliseen tietokantaan, josta Verohallinto, eläkelaitokset ja Kela lukevat tietoja) viidentenä kalenteripäivänä palkanmaksusta. Ennakonpidätys maksetaan seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä.
  • Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä, ja lauantai lasketaan arkipäiväksi.
  • Irtisanomisaika vaihtelee 14 päivästä kuuteen kuukauteen työsuhteen keston mukaan, ja se edellyttää pätevää perustetta.

Mitä työsopimukseen ja tarjouskirjeeseen on sisällytettävä Suomessa?

Suomen laissa ei ole erillisiä sääntöjä tarjouskirjeelle. Ratkaisevaa on työsopimus, joka voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen, joten hyväksytty tarjous voi jo olla sitova sopimus. Laki vaatii kuitenkin kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, ja kirjallinen sopimus, joka sisältää nämä ehdot, toimii samalla selvityksenä.

Mitä työnantaja antaa kirjallisesti Määräaika
Kohdat 1–8: osapuolet, alkamispäivä, määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset tehtävät, palkan määräytymisperusteet, työaika 7 päivää ensimmäisestä työpäivästä
Kohdat 9–15: vaihteleva työaika, vuokratyö, koulutusoikeus, vuosiloma, irtisanomisaika, sovellettava työehtosopimus, vakuutusyhtiöt 1 kuukausi ensimmäisestä työpäivästä
Kohta 16: vähintään kuukauden ulkomaantyö Ennen työntekijän lähtöä
Ehdon muutos Viimeistään muutoksen voimaantulopäivänä

Sopimusta koskevat lisäksi nämä säännöt:

  • Koeaika kestää enintään kuusi kuukautta, ja vain jos molemmat osapuolet ovat sopineet siitä. Määräaikaisessa sopimuksessa se voi olla enintään puolet sopimuksen kestosta.
  • Määräaikainen sopimus vaatii perustellun syyn, tai siitä tulee automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva. 1.6.2026 alkaen ensimmäinen työsuhde samojen osapuolten välillä viiteen vuoteen voi kuitenkin olla määräaikainen ilman syytä, enintään vuodeksi.
  • Hyvin lyhyet työajat on vapautettu. Työ, jonka keskimääräinen kesto jää alle kolmeen tuntiin viikossa neljän viikon aikana, ei vaadi kirjallista selvitystä.

Lisätietoja: työsopimuksen sisältö Suomessa.

Sitooko työehtosopimus työnantajaa?

Sitoo, jos yleissitova työehtosopimus kattaa työntekijöiden tekemän työn. Työnantajan on tällöin sovellettava vähintään sopimuksen ehtoja riippumatta siitä, kuuluuko se työnantajaliittoon. Työehtosopimuksen vähimmäistason alittava työsopimuksen ehto on mitätön, ja sopimuksen ehto tulee sen tilalle automaattisesti.

Ratkaisevaa on työ, jota työntekijät tosiasiallisesti tekevät, ei yrityksen rekisteröity toimiala. Teknologia-alalla vastaus riippuu tarkasta toimialasta:

Ala Yleissitova? Päätös
Vähittäiskauppa Kyllä 16/2022
Matkailu- ja ravintola-ala, työntekijät ja esihenkilöt erikseen Kyllä, molemmat 13/2010, 14/2010
Tietotekniikan palveluala Ei 6/2022
ICT-ala, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt Kyllä 5/2026, 19/2013

Ohjelmisto- tai konsultointityötä tekevä yritys ei siis ole tietotekniikan palvelualan sopimuksen sitoma. Yritys, jonka työntekijät tekevät ICT-sopimusten kattamaa työtä, on. Vahvistamispäätökset julkaistaan Finlexin työehtosopimusrekisterissä. Avaa päätöksen oma sivu, koska hakemisto listaa myös kielteiset päätökset.

Virheen hinta on korkea. Työntekijä voi vaatia alipalkkauksen erotusta jopa viideltä vuodelta taaksepäin työsuhteen jatkuessa, ja lisäksi korkoa ja odotusajan palkkaa (korvausta, joka kertyy palkanmaksun viivästyessä).

Lisätietoja: yleissitovat työehtosopimukset Suomessa.

Mitä työnantajan on tehtävä ennen uuden työntekijän ensimmäistä työpäivää?

Suurin osa valmisteluista tapahtuu ennen työntekijän aloittamista, koska osa vakuutuksista on oltava voimassa jo ennen ensimmäistä työtuntia. Vähimmäisvaiheet ovat:

  1. Työnantajarekisteri. Yritys, joka maksaa palkkoja säännöllisesti, ilmoittautuu Verohallinnon työnantajarekisteriin ennen palkanmaksun aloittamista.
  2. Tapaturmavakuutus. Työnantaja ottaa sen ennen työn alkamista. Se kattaa työtapaturmat ja ammattitaudit. Velvoite alkaa, kun vuoden palkkasumma ylittää pienen rajan, jonka laki asettaa 1 200 euroon ja jota tarkistetaan vuosittain.
  3. Työeläkevakuutus. Työnantaja järjestää sen eläkelaitoksen kanssa. Se kattaa jokaisen työntekijän 17 vuoden täyttämistä seuraavasta kuukaudesta alkaen, kun hän ansaitsee vähintään 71,72 euroa kuukaudessa vuonna 2026.
  4. Työterveyshuolto. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (lakisääteinen terveydenhuolto, joka ehkäisee työhön liittyviä sairauksia) on pakollinen ensimmäisestä työntekijästä lähtien, ja siitä laaditaan kirjallinen toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain.
  5. Sovellettava työehtosopimus. Jos sellainen sitoo työnantajaa, sen palkka- ja työaikaehdot soveltuvat jo ensimmäisestä päivästä.
  6. Sopimus ja selvitys keskeisistä ehdoista. Työnantaja laatii ne, mukaan lukien mahdollisen koeajan, ja antaa ensimmäiset kahdeksan kohtaa seitsemän päivän kuluessa.

Palkanlaskenta itsessään alkaa ensimmäisestä palkanmaksupäivästä, katso palkanlaskenta.

Mitkä työlainsäädännön säännöt ovat Suomelle ominaisia?

Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Vähimmäispalkka tulee työehtosopimuksista, ja jos mikään sopimus ei sovellu eikä palkasta ole sovittu, työnantaja maksaa työstä tavanomaisen ja kohtuullisen palkan. Muut Suomelle ominaiset säännöt koskevat pääosin läsnäoloa: työaikaa, ylitöitä ja lepoa.

Sääntö Luku
Säännöllinen työaika 8 tuntia päivässä, 40 tuntia viikossa
Enimmäistyöaika ylityö mukaan lukien 48 tuntia viikossa keskimäärin neljän kuukauden jaksolla
Vuorokautinen ylityökorvaus +50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, +100 % sen jälkeen
Sunnuntaityö +100 %
Liukumasaldo +60 – −20 tuntia neljän kuukauden jakson lopussa
Vuorokausilepo 11 tuntia
Viikkolepo 35 tuntia
  • Ylityö vaatii suostumuksen joka kerta erikseen. Yleinen ylityöehto työsopimuksessa ei riitä.
  • Vanha erillinen ylityökatto on poistunut. Ainoa rajoitus on nyt kokonaistyöaika, ylityö mukaan lukien.
  • Työaikakirjanpito on pakollinen jokaisesta työntekijästä, myös toimihenkilöistä.

Lisätietoja: työaika ja ylityö Suomessa.

Miten työnantaja järjestää palkanlaskennan Suomessa?

Palkanlaskenta Suomessa kulkee tulorekisterin kautta. Kun työnantaja on rekisteröitynyt ja vakuuttanut työntekijänsä (ennen ensimmäistä työpäivää), jokainen palkanmaksupäivä noudattaa samoja vaiheita:

  1. Pidätykset. Työnantaja pidättää bruttopalkasta ennakonpidätyksen sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuosuudet.
  2. Tulorekisteri-ilmoitus. Jokainen palkkasuoritus ilmoitetaan viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen, tai kahdeksantena paperilomakkeella.
  3. Veronmaksu. Ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan ja maksetaan seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Kun 12. päivä ei ole pankkipäivä, määräaika siirtyy seuraavaan pankkipäivään.
  4. Vakuutuslaskut. Eläkelaitos, tapaturmavakuuttaja ja Työllisyysrahasto laskuttavat työnantajaa ilmoitetun palkan perusteella.
Maksu vuonna 2026 Työnantaja Työntekijä
Työeläkevakuutus (TyEL) 17,10 % keskimäärin 7,30 %
Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,91 % Ei mitään
Työttömyysvakuutus, palkkasumma 2 509 500 euroon asti 0,31 % 0,89 %
Työttömyysvakuutus, palkkasumman ylittävä osa 1,23 % 0,89 %
Tapaturmavakuutus Vakuutusyhtiön määrittämä Ei mitään

Työntekijän eläkemaksu on sama joka ikäryhmässä 1.1.2026 alkaen. Katso koko palkanlaskennan määräaikojen kalenteri Suomen HR-vuosikellosta.

Mitkä etuudet työnantajan on tarjottava?

Suomen lakisääteiset etuudet ovat vuosiloma, sairausajan palkka ja perhevapaat, sekä palkanlaskennan yhteydessä mainitut vakuutukset. Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3. kestävän kertymäjakson) mukaan. Lomaraha (lomapalkan päälle maksettava lisä) ei kuulu näihin lakisääteisiin etuuksiin. Se tulee vain työehtosopimuksista.

Etuus Mitä työnantajan on tehtävä
Vuosiloma Kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa ensimmäisenä vuonna, 2,5 sen jälkeen. Lauantait lasketaan lomapäiviksi
Lomanmääräytymisvuosi Kestää 1.4.–31.3.
Kesäloma Vähintään 24 arkipäivää, annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana
Lomapalkka Maksetaan ennen loman alkua, kun loma kestää yli kuusi päivää
Sairausajan palkka, työsuhde vähintään kuukausi Täysi palkka sairastumispäivältä ja 9 arkipäivältä
Sairausajan palkka, työsuhde alle kuukausi Puolet palkasta samalta ajalta
Perhevapaa Enintään 320 arkipäivää Kelan päivärahaa, 160 kummallekin vanhemmalle. Ei lakisääteistä palkkaa työnantajalta
Raskausvapaa Enintään 40 arkipäivää Kelan päivärahaa

Työnantajan maksaman jakson jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sen omavastuuaika on samat kymmenen arkipäivää, joten se ei korvaa työnantajan maksamaa jaksoa. Työehtosopimus pidentää tätä jaksoa usein.

Perhevapaan osalta työntekijä ilmoittaa siitä kaksi kuukautta etukäteen, tai kuukautta ennen, jos vapaa on enintään 12 arkipäivää. Työntekijällä on oikeus palata entiseen työhönsä, tai vastaavaan, jos se ei ole mahdollista. Vuosiloma kertyy edelleen enintään 160 raskaus- ja perhevapaapäivältä kumpaakin vanhempaa kohden.

Lisätietoja: sairausajan palkka Suomessa ja perhevapaat Suomessa, tai laske yhden työntekijän loma vuosilomalaskurilla.

Miten työnantaja päättää työsopimuksen laillisesti?

Työnantaja voi Suomessa päättää toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen vain pätevällä perusteella, oikealla menettelyllä ja oikealla irtisanomisajalla. Työntekijään liittyvän syyn on oltava asiallinen, kuten velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti taikka olennainen muutos työntekijän kyvyssä tehdä työtä. Taloudellisen tai tuotannollisen syyn edellytyksenä on, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Lainmukainen menettely etenee näin:

  1. Muu työ ensin. Ennen irtisanomista työnantaja tarjoaa työntekijän osaamista vastaavaa työtä, sitten muuta soveltuvaa työtä tarvittavine koulutuksineen.
  2. Varoitus. Rikkomukseen perustuva irtisanominen vaatii aiemman varoituksen, ellei rikkomus ole erityisen vakava.
  3. Kuuleminen. Työntekijälle kerrotaan syy, ja hän voi vastata, halutessaan avustajan kanssa.
  4. Aikaraja. Työnantaja toimii kohtuullisessa ajassa siitä, kun peruste tuli sen tietoon.
  5. Tiedoksianto. Irtisanominen annetaan henkilökohtaisesti. Kirjeitse tai sähköpostitse lähetetty irtisanominen katsotaan viimeistään vastaanotetuksi seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä.
  6. Kirjallinen peruste. Työnantaja ilmoittaa pyynnöstä perusteen ja päättymispäivän kirjallisesti.
  7. Lopputili. Se erääntyy työsuhteen päättyessä ja sisältää lomakorvauksen (korvauksen pitämättä jääneestä vuosilomasta). Myöhästyminen tuottaa enintään kuusi päivää odotusajan palkkaa, korkoineen.
  8. Työtodistus. Työnantaja antaa sen pyynnöstä, ja siinä kerrotaan työsuhteen kesto ja työn laatu.
Työsuhteen kesto Työnantajan irtisanomisaika Työntekijän irtisanomisaika
Enintään 1 vuosi 14 päivää 14 päivää
1–4 vuotta 1 kuukausi 14 päivää
4–5 vuotta 2 kuukautta 14 päivää
5–8 vuotta 2 kuukautta 1 kuukausi
8–12 vuotta 4 kuukautta 1 kuukausi
Yli 12 vuotta 6 kuukautta 1 kuukausi

Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi päättää sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta ei syrjivin perustein. Sopimuksen purkaminen välittömästi vaatii erittäin painavan syyn, ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun peruste tuli tietoon. Työnantajalla, jolla on vähintään 50 työntekijää ja joka irtisanoo taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on takaisinottovelvollisuus. Jos se tarvitsee henkilöstöä samaan työhön neljän kuukauden kuluessa, sen on tarjottava työtä entiselle työntekijälle, jos tämä on ilmoittautunut työnhakijaksi. Kahdentoista vuoden työsuhteen jälkeen velvollisuus kestää kuusi kuukautta. Laiton irtisanominen voi maksaa työnantajalle enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Lisätietoja: työsuhteen päättäminen Suomessa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko työsopimus tehtävä kirjallisesti Suomessa?
Ei ole. Työsopimus Suomessa voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen, ja suullinen sopimus sitoo molempia osapuolia yhtä lailla kuin kirjallinen. Laki kuitenkin vaatii kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista. Seitsemän päivän kuluessa ensimmäisestä työpäivästä työnantaja ilmoittaa osapuolet, alkamispäivän, mahdollisen määräaikaisuuden perusteen, mahdollisen koeajan, työntekopaikan, pääasialliset tehtävät, palkan määräytymisperusteet ja työajan. Kuukauden kuluessa se lisää mahdollisen vaihtelevan työajan, vuokratyön, koulutusoikeuden, vuosiloman, irtisanomisajan, sovellettavan työehtosopimuksen ja käytettävät vakuutusyhtiöt. Kirjallinen sopimus, joka jo sisältää kaikki nämä ehdot, toimii samalla selvityksenä, minkä vuoksi useimmat työnantajat kirjoittavat yhden kaiken kattavan sopimuksen. Ainoa poikkeus on työ, jonka keskimääräinen kesto jää alle kolmeen tuntiin viikossa neljän viikon aikana. Kun jokin ehto myöhemmin muuttuu, työnantajan on vahvistettava muutos kirjallisesti viimeistään sinä päivänä, jona se tulee voimaan. Selvityksen puuttuminen ei tee itse työsopimuksesta pätemätöntä, mutta työnantaja voi silti joutua vastuuseen laiminlyönnistä, jos työntekijä ei koskaan saa tietää keskeisiä ehtojaan kirjallisena. Käytännössä lähes kaikki työnantajat kirjoittavat työsopimuksen kirjallisena alusta asti, koska se poistaa epäselvyyden riidan sattuessa ja säästää työnantajan kahdelta erilliseltä määräajalta ja kahdelta erilliseltä dokumentilta.
Kuinka pitkä koeaika voi olla Suomessa?
Koeaika Suomessa voi kestää enintään kuusi kuukautta, ja se on voimassa vain, jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet siitä erikseen. Se ei koskaan päde oletuksena. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta, joten kolmen kuukauden sopimuksessa koeaika on enintään kuusi viikkoa. Työnantaja voi pidentää koeaikaa kuukaudella jokaista 30 kalenteripäivää kohden, jonka työntekijä on ollut poissa sairauden tai perhevapaan vuoksi koeajan aikana, mutta vain jos se ilmoittaa tästä työntekijälle ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Peruste ei saa olla syrjivä eikä koeajan tarkoitukseen, eli soveltuvuuden selvittämiseen, liittymätön. Koeaika alkaa ensimmäisenä työpäivänä, ei sopimuksen allekirjoituspäivänä. Koeaika ei myöskään synny automaattisesti pelkän sopimuspohjan tai työehtosopimuksen määräyksen nojalla, vaan siitä on aina sovittava erikseen kunkin työntekijän kanssa. Jos koeaika perustuu työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräykseen, siitä on kerrottava työntekijälle jo työsopimusta solmittaessa, jotta hän tietää säännön koskevan omaa työsuhdettaan.
Sitooko yleissitova työehtosopimus yritystä, joka ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon?
Kyllä. Kun työehtosopimus Suomessa on vahvistettu yleissitovaksi työehtosopimukseksi, se asettaa vähimmäisehdot jokaiselle työnantajalle, jonka työntekijät tekevät sen kattamaa työtä, kuuluipa työnantaja työnantajaliittoon tai ei, ja vaikka se ei olisi koskaan allekirjoittanut tai lukenut sopimusta. Palkkataulukot, työaikasäännöt ja lisät soveltuvat tällöin vähimmäisehtoina. Ratkaisevaa on työ, jota työntekijät tosiasiallisesti tekevät, ei yrityksen kaupparekisteriin merkitty toimiala. Työehtosopimuksen vähimmäistason alittava työsopimuksen ehto on mitätön, ja sopimuksen ehto tulee sen tilalle automaattisesti, vaikka työntekijä olisi suostunut vähempään. Jos työnantaja soveltaa vääriä ehtoja, työntekijä voi vaatia erotuksen jopa viideltä vuodelta takautuvasti työsuhteen jatkuessa, korkoineen. Ainoa luotettava tarkistuskeino on itse vahvistamispäätös, jonka virallinen Finlexin rekisteri julkaisee. Sen hakemisto listaa myös kielteiset päätökset, joten päätössivu on avattava ja luettava. Yritys, joka toimii useilla eri toimialoilla tai käyttää alihankkijoita, saattaa olla yhden työehtosopimuksen sitoma yhden yksikön osalta ja toisen sopimuksen sitoma toisen yksikön osalta, koska ratkaisu tehdään erikseen kunkin työntekijäryhmän tosiasiallisen työn perusteella eikä koko yrityksen tasolla kerralla.
Mitä työnantajan on tehtävä ennen kuin uusi työntekijä aloittaa työnsä Suomessa?
Ennen kuin uusi työntekijä aloittaa työnsä Suomessa, työnantajalla on oltava useita asioita kunnossa. Sen on rekisteröidyttävä Verohallinnon työnantajarekisteriin ennen kuin se alkaa maksaa palkkoja säännöllisesti. Sen on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus ennen työn alkamista, ja vakuutus kattaa työtapaturmat ja ammattitaudit. Sen on järjestettävä työeläkevakuutus eläkelaitoksen kanssa jokaiselle vähintään 17-vuotiaalle työntekijälle, joka ansaitsee vähintään 71,72 euroa kuukaudessa vuonna 2026. Sen on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, joka kuvataan kirjallisessa toimintasuunnitelmassa ja tarkistetaan vuosittain. Sen jälkeen työnantaja antaa työntekijälle seitsemän päivän kuluessa ensimmäisestä työpäivästä kirjallisen selvityksen keskeisistä ehdoista ensimmäisen osan, ja lopun kuukauden kuluessa. Jos työehtosopimus sitoo työnantajaa, sen palkka- ja työaikaehdot soveltuvat jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Useimmat näistä vaiheista on hoidettava ennen kuin työntekijä ehtii tehdä yhtäkään työtuntia, koska tapaturmavakuutuksen on oltava voimassa jo silloin. Vasta kun rekisteröinti, vakuutukset ja työterveyshuolto ovat kunnossa, työnantaja voi keskittyä itse työsopimuksen ja selvityksen laatimiseen.
Onko Suomessa lakisääteistä minimipalkkaa?
Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Vähimmäispalkka tulee sen sijaan työehtosopimuksista. Kun yleissitova työehtosopimus kattaa työntekijän tekemän työn, sen palkkataulukot määrittävät vähimmäistason, ja ne sitovat työnantajaa, vaikka tämä ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon eikä ole koskaan allekirjoittanut sopimusta. Työnantaja, jota sopimus sitoo työnantajaliiton jäsenyyden kautta, soveltaa kyseisen sopimuksen palkkaehtoja. Jos mikään työehtosopimus ei sovellu eivätkä työnantaja ja työntekijä ole lainkaan sopineet palkasta, työnantajan on maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei palkan määrittämisen ensimmäinen askel Suomessa ole palkkakartoitus. Se on sen selvittäminen, kattaako yleissitova sopimus tehtävän työn, koska sopimuksen vähimmäistason alittava sovittu palkka on mitätön ja sopimuksen taso soveltuu automaattisesti. Tämä koskee myös uusia, aiemmin sopimuksettomia toimialoja: kun yleissitovuuden vahvistamislautakunta hyväksyy uuden sopimuksen, sen vähimmäisehdot alkavat sitoa jokaista alan työnantajaa heti, riippumatta siitä, onko työnantaja itse seurannut päätöstä tai edes tiennyt siitä.
Mitä palkanlaskennan sivukuluja työnantaja maksaa Suomessa vuonna 2026?
Työnantaja Suomessa maksaa vuonna 2026 palkan päälle neljä pääasiallista maksua. Työeläkevakuutus on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta yhteensä. Työnantajan osuus on keskimäärin 17,10 prosenttia, ja työntekijän 7,30 prosentin osuus vähennetään palkasta. Työntekijän maksu on nyt sama joka ikäryhmässä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,91 prosenttia palkasta, ja se ilmoitetaan ja maksetaan ennakonpidätyksen yhteydessä. Työttömyysvakuutus maksaa työnantajalle 0,31 prosenttia palkkasummasta 2 509 500 euroon asti. Sen ylittävältä osalta maksu on 1,23 prosenttia, ja työntekijä maksaa 0,89 prosenttia. Neljäs maksu on lakisääteinen tapaturmavakuutus, jonka maksun vakuutusyhtiö määrittää toimialan ja riskin mukaan, koska laki ei aseta sille kiinteää prosenttia. Työnantaja ilmoittaa jokaisen maksun tulorekisteriin viidentenä kalenteripäivänä palkanmaksusta, ja maksaa ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Nämä neljä maksua tulevat kaikkien viiden lain rinnalle: ne eivät korvaa mitään laissa säädetyistä velvoitteista, vaan lisääntyvät joka kuukausi palkan päälle riippumatta siitä, mitä työehtosopimusta yritykseen sovelletaan. Eläkelaitos, tapaturmavakuuttaja ja Työllisyysrahasto laskuttavat työnantajaa erikseen tulorekisteriin ilmoitetun palkkatiedon perusteella, joten ilmoitusten oikeellisuus vaikuttaa suoraan laskutuksen määrään.
Kuinka monelta päivältä työnantaja maksaa sairausajan palkkaa Suomessa?
Työnantaja Suomessa maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Työntekijä, joka on työskennellyt talossa kuukauden tai kauemmin, saa tältä ajalta täyden palkan. Alle kuukauden työskennellyt saa puolet palkasta. Laskenta tehdään arkipäivinä, ja arkipäiväksi lasketaan myös lauantai. Vain sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät ja arkipyhät jäävät laskennan ulkopuolelle, joten maanantaina alkanut poissaolo kestää seuraavan viikon torstaihin asti. Työnantaja maksaa palkan niiltä tämän jakson päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Sen jälkeen Kela, Suomen sosiaaliturvalaitos, maksaa sairauspäivärahaa, ja sen omavastuuaika on sama kymmenen arkipäivää, joten Kela ei korvaa työnantajan maksamaa jaksoa. Työehtosopimus pidentää usein työnantajan maksamaa jaksoa palvelusajan mukaan, joten sovellettava sopimus on tarkistettava ennen päivien laskemista. Kymmenen arkipäivän lakisääteinen vähimmäisjakso pätee riippumatta siitä, onko työntekijä toimihenkilö vai työntekijä tai onko työsuhde toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Jos poissaolo päättyy ja uusi alkaa lyhyen ajan sisällä samasta sairaudesta, palkanlaskennan on selvitettävä, jatkuuko sama jakso vai alkaako laskenta uudelleen alusta.
Kuinka pitkä irtisanomisaika työnantajan on noudatettava Suomessa?
Työnantaja Suomessa noudattaa irtisanomisaikaa, joka määräytyy työsuhteen keston mukaan. Aika on 14 päivää ensimmäisenä vuonna ja sen jälkeen kuukausi. Se nousee kahteen kuukauteen neljän työvuoden jälkeen. Kahdeksan vuoden jälkeen se on neljä kuukautta, ja kahdentoista vuoden jälkeen kuusi kuukautta. Työntekijä, joka irtisanoutuu, noudattaa 14 päivän irtisanomisaikaa, tai kuukautta viiden vuoden jälkeen. Osapuolet voivat sopia toisin, mutta eivät koskaan yli kuutta kuukautta, ja jos työnantajan sovittu aika on lyhyempi kuin työntekijän, työntekijä voi käyttää työnantajan aikaa. Työehtosopimus voi asettaa omat irtisanomisaikansa. Irtisanominen päättää sopimuksen laillisesti vain, jos työnantajalla on pätevä peruste. Työntekijään liittyvän syyn on oltava asiallinen, kuten velvoitteiden rikkominen varoituksen jälkeen. Taloudellisen tai tuotannollisen syyn on tarkoitettava, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisaika lasketaan aina siitä hetkestä, jona irtisanominen tosiasiallisesti annetaan tiedoksi työntekijälle, ei siitä, milloin työnantaja teki päätöksen. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi sen sijaan päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa lainkaan, kunhan peruste ei ole syrjivä.

Lähteet

Vastuuvapauslauseke

Taito.ai ei tarjoa oikeudellista, vero- tai kirjanpidollista neuvontaa. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi. Se kuvaa lainsäädäntöä sellaisena kuin se oli yllä mainittuna päivänä, eikä se ole neuvontaa mihinkään yksittäiseen tilanteeseen. Prosentit ja rajat muuttuvat. Tarkista asia pätevältä asiantuntijalta ennen kuin toimit tämän perusteella.

Lue lisää

Lisäaineistot