Skip to content

Työkalut

Vuosilomalaskuri

Laske, montako arkipäivää vuosilomaa työntekijälle on kertynyt yhdeltä lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.). Laskuri seuraa vuosilomalain 162/2005 sanamuotoa: täyden lomanmääräytymiskuukauden kynnys 6 §:stä ja kertymä 2 tai 2,5 arkipäivää 5 §:stä. Jokainen sääntö on linkitetty alla olevaan lähdeluetteloon.

Laskuri

Montako lomapäivää työntekijälle on kertynyt?

Täytä työsuhteen alkamispäivä, valitse lomanmääräytymisvuosi ja laskentasääntö, ja kerro montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta vuodelle kertyi. Laskuri kertoo tuloksen kanssa myös sen, mitä sääntöä se sovelsi.

Ratkaisee, onko työsuhde jatkunut 31.3. mennessä yhdenjaksoisesti vähintään vuoden (5 § 1 mom.).

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., ei kalenterivuosi (4 § 1 kohta).

Ratkaisevaa on sopimuksen mukainen työpäivien määrä, ei koko- tai osa-aikaisuus. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain samaan kuukauteen (6 §).

0–12 kuukautta. Kuukausi on täysi, kun 6 §:n päivä- tai tuntikynnys täyttyy; työssäolon veroinen aika lasketaan mukaan (7 §).

Usein kysyttyä

Mitä laskurin taakse kannattaa ymmärtää?

Kumpi sääntö koskee työntekijääsi: 14 päivän sääntö vai 35 tunnin sääntö?

Lähtökohta on 14 päivän sääntö: täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolta työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (vuosilomalaki 6 § 1 mom.).

35 tunnin sääntöä sovelletaan vain silloin, kun työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivän kalenterikuukautta tai vain osa kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää. Silloin täysi kuukausi syntyy vähintään 35 työtunnista (6 § 2 mom.).

Ratkaisevaa on sovittu työpäivien määrä, ei se onko työ koko- vai osa-aikaista. Viitenä lyhyenä päivänä viikossa työskentelevä osa-aikainen kuuluu yhä 14 päivän säännön piiriin; kahtena tai kolmena päivänä viikossa työskentelevä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin. Sääntöjä ei koskaan sovelleta rinnakkain samaan kuukauteen.

Jos työntekijä tekee sopimuksen mukaan kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, vuosilomaa ei kerry lainkaan. Hänellä on halutessaan oikeus kahteen arkipäivään vapaata kalenterikuukaudelta, ja vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus (8 § 1 mom., 16 §).

Milloin lomaa kertyy 2 ja milloin 2,5 päivää kuukaudessa?

Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, kertymä on 2 arkipäivää kuukaudelta (5 § 1 mom.).

Vaihtuminen tapahtuu lomanmääräytymisvuoden rajalla, ei työntekijän omana vuosipäivänä. Tämä on tavallisin virhe: kalenterivuosipohjainen seuranta laskee sekä 2 / 2,5 päivän että 9 / 11,5 prosentin rajan systemaattisesti väärin.

Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään ylöspäin täyteen lomapäivään (5 § 1 mom.). Käytännön luvut: 12 × 2 = 24 arkipäivää eli neljä viikkoa ensimmäisenä lomanmääräytymisvuonna, ja 12 × 2,5 = 30 arkipäivää eli viisi viikkoa sen jälkeen.

Asevelvollisuus-, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja siviilipalvelusaikaa ei lasketa yhdenjaksoisuuteen (5 § 3 mom.). Yhdenjaksoisuus säilyy sen sijaan, kun työntekijä siirtyy määräysvallassa olevalle työnantajalle (5 § 2 mom.).

Miten lomapäivät muuttuvat vapaaksi — kuluttaako lauantai lomapäivän?

Loma annetaan arkipäivissä. Arkipäiviä ovat kaikki muut viikonpäivät kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä (4 § 3 kohta). Lauantai on siis arkipäivä ja kuluttaa lomapäivän.

Kuutta arkipäivää vastaa yksi lomaviikko: 24 arkipäivää on neljä viikkoa ja 30 arkipäivää viisi viikkoa vapaata. Erillistä "lauantaisääntöä" vuosilomalaissa ei ole — myös työsuojeluviranomainen vahvistaa tämän vastauksissaan.

Lomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5.–30.9. kesälomana, ja loppuosa eli talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (20 § 2 mom.). Työsuojeluviranomainen kuvaa jäännösajan ikkunaksi 1.10.–30.4.; se on viranomaisohjausta, ei lain sanamuoto.

Loman ajankohdan määrää työnantaja lain rajoissa, mutta työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ja ajankohdasta on ilmoitettava vähintään kuukautta — tai jos se ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa — ennen loman alkua (20 §, 22 §, 23 §).

Onko lomaraha lakisääteinen?

Ei. Vuosilomalaissa ei ole ainuttakaan säännöstä lomarahasta tai lomaltapaluurahasta. Lain rahamääräiset oikeudet ovat vuosilomapalkka (9–15 §), lomakorvaus (16–19 §), 7 a §:n lisävapaapäivien korvaus ja säästövapaan palkka (27 §).

Työsuojeluviranomainen sanoo asian suoraan: "Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä (esim. 50 prosenttia lomapalkasta), joka maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä."

Siksi tämä laskuri ei laske lomarahaa. Usein toistuva 50 prosenttia on esimerkki työehtosopimuksen ehdosta, ja siihen liittyy tyypillisesti TES-kohtaisia edellytyksiä, kuten lomalta töihin palaaminen tai mahdollisuus vaihtaa raha vapaaksi. Tarkista oma työehtosopimuksesi teksti.

Jos mikään työehtosopimus ei sido eikä työsopimus tai vakiintunut käytäntö luo etua, lomarahaa ei ole. Lomapalkasta ja -korvauksesta on sen sijaan annettava työntekijälle laskelma, ja vuosilomakirjanpitoa on pidettävä (29 §).

Lähteet

Mihin laskurin säännöt perustuvat?

Kaikki laskurin säännöt ovat vuosilomalain 18.3.2005/162 sanamuodosta ja työsuojeluviranomaisen ohjeista. Alla suorat linkit alkuperäislähteisiin.

Työehtosopimus voi olla lakia parempi. Vuosilomalaki asettaa vähimmäistason. Alaasi sitova työehtosopimus voi antaa pidemmän loman, muuttaa kertymän laskentaa tai lisätä lomarahan. Tarkista aina sovellettava työehtosopimus laskurin tuloksen rinnalla.

Tulos on suuntaa antava, ei oikeudellinen neuvo. Laskuri ei tunne työntekijän työssäolon veroisia päiviä, poissaolojen kattoja (7 §), lisävapaapäiviä (7 a §) eikä työsuhteen päättymisen erityissääntöjä (17 §). Yksittäistapauksissa käänny työoikeuden ammattilaisen tai työsuojeluviranomaisen puoleen.

Syvempi läpileikkaus koko vuosilomasäännöstöstä on oppaassa Vuosiloma — opas työnantajalle, ja muut Suomen työlainsäädäntöä koskevat oppaamme löydät sivulta Finland employment compliance. Taito.ai on people operations -järjestelmä, joka pitää lomakertymät, saldot ja hyväksynnät ajan tasalla ilman erillistä taulukkolaskentaa — liity jonotuslistalle, jos haluat nähdä sen käytössä.